Siirry sisältöön

Satunnaisesti kirjoittava kotuslainen

Port Arthurissa kalassa, kuokkimassa tai tappelemassa

Port Arthur oli 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa lähes muotinimi Suomessa.

Turun Port Arthurin rakennuksia Puutarhakadulla vuonna 1955. Kuva: C. J. Gardberg. Turun Museokeskus. CC BY-ND 4.0

Pieni ihme

Kun lapsi omaksuu kielen.

Unijuures. Kuva: Olli Onkamo, Kotuksen arkisto.

Nimien perustelut puntarissa

Yritysten ja viranomaisten nimiä perustellaan toisinaan väittein, joiden todenperäisyys on hatara.

Kyllä lähtee

Työkaveri pyytää: ”Etsä viitsisitsä kirjoittaa Kotus-blogiin Kummelista?” Yritän jähmettää kasvoni Tonnin seteli -ilmeeseen, mutta suusta livahtaa: ”Ssselvä!”

Omakuva: Riikka Tervonen Kangasalan Kummelinkujalla.

Monipuolinen mutta jäykkä Areena

Suomalaisten areenoiden nimet usein oikeinkirjoitussuositusten vastaisia.

Helsingin jäähalli. 1970-luvulla. Kuva: Jalmari Aarnio. Helsingin kaupunginmuseo.

Suuri sukunimimullistus

Uusi nimilaki on menossa eduskunnan käsittelyyn. Millaista keskustelu oli edellisen uudistuksen aikaan 70- ja 80-luvuilla?

Kari-sarjakuva, nimilaki. Helsingin Sanomat 11.10.1981.

Ei vieläkään liian myöhäistä

Käyttökelpoisen murreaineksen kerääminen oli 1960-luvulla yhä mahdollista. Mukana olivat niin ammattikerääjät, suomen kielen opiskelijat kuin innokkaat kansalaisetkin.

Lauri Hakulinen ja Terho Itkonen tarkastelevat Sananuotta-murresanakilpailun saalista. Aikakauslehti Sanastaja 78, 16.5.1960.

Liian hävytön kartalle

Paikannimistömme sisältää nimiä, jotka on häveliäisyyssyistä korvattu muilla nimillä.

Kiteen Hävitönlampi. Kuva: Maanmittauslaitoksen Vanhat painetut kartat.

Toimittaja – haluatko idoliksi?

Toivoisitko, toimittaja, että sinulla olisi tuhansittain nuoria faneja, jotka suorastaan odottavat, milloin seuraava juttusi ilmestyy?

No nyt! Tämä.

Havaintoja kahdesta pienestä tehokeinosta.