Avainsana: sanojen alkuperä - Sivu 9

Kolumniaarrearkku 15.6.2004 Heikki Hurtta

Murhan arvoitus

Murha voi olla kotoista juurta, samaa perua kuin murhe.

Kolumniaarrearkku 8.6.2004 Marjatta Vilkamaa-Viitala

Puolikuun valoa

Kuunsirppi, puolikuu ja yläkuu – asiaa kuvioista ja käsitteistä.

Kolumniaarrearkku 25.5.2004 Maija Länsimäki

Käki kukkuu

Kansa on puhunut käkihaukasta.

Kolumniaarrearkku 4.5.2004 Heikki Hurtta

Kevät, touko ja kesä

Suvi-sana on laajalti käytössä myös idässä ja pohjoisessa, siis siellä, missä vuodenajan nimityksenä on kesä.

Tilhi pajussa toukokuussa. Kuva: Vesa Heikkinen.

Kolumniaarrearkku 27.4.2004 Kirsti Aapala

Västäräkistä vähäsen

Västäräkki kuuluu vanhimpiin suomalais-ugrilaista perua oleviin linnunnimiimme.

Väsynyt västäräkki. Kuva: Vesa Heikkinen, Kotus.

Kolumniaarrearkku 20.4.2004 Taru Kolehmainen

Mitä vikaa virastossa?

Eräs virkailija soitti ja kysyi, missä hän oikein on työssä, kun hänen työpaikastaan kaupungin sosiaali- ja terveysvirastosta on tulossa sosiaali- ja terveystoimi.

Kolumniaarrearkku 19.4.2004 Kirsti Aapala

Lemmenomena

Espanjalaisten 1500-luvun alussa Eurooppaan tuomaa tomaattia viljeltiin aluksi koristekasvina.

Kolumniaarrearkku 6.4.2004 Maija Länsimäki

Mämmipäivä

Pääsiäismämmin lisäksi Suomessa on valmistettu monenlaisia muitakin kansanomaisia mämmejä.

Kolumniaarrearkku 16.3.2004 Taru Kolehmainen

Mistä kaneetti?

Peräkaneetti näyttää olevan Aleksis Kiven oma sana.

Kolumniaarrearkku 24.2.2004 Matti Vilppula

Ikkunasta akkunaan

Ikkuna on kulttuurisana. Sen murteissa tavattavat merkitykset osoittavat, miten seinässä oleva valoaukko on kehittynyt vuosisatojen kuluessa.

Navettatonttu ikkunassa. Kuva: Vesa Heikkinen.