Siirry sisältöön

sanojen alkuperä

Valoa kansalle

Ennen sähkön valjastamista oli oltava muita konsteja karkottaa elämistä monin tavoin rajoittava pimeys.

Nuotio pimeässä metsässä hankien keskellä. Kuva: Vesa Heikkinen.

Joulupukki Joulumuoreineen

Nykypäivän piippolakkia kutsutaan joulupukiksi, koska alun perin liikkeellä on ollut pukiksi naamioitunut ihminen.

Kerma erottuu

Yleisin kerman nimitys murteissa on ollut päällinen.

Kermaa kirnutaan voiksi Hämeenkyrössä v. 1936. Kuva: Ilmari Kohtamäki. Suomen murteiden sana-arkisto, Kotus.

Maatuskoja

Matkamuistoja idästä

Sudoku

Yksinäiset luvut ristikossa

Järjen lääkettä

Mäkimeiramia on osattu käyttää ryydittämään ruokia Suomessa jo kauan ennen italialaisruokien maihinnousua.

Elävää elämää

Eläin, elämä ja elanto ovat vanhoja tuttuja vuosisatojen takaa.

Ohrapelto Espoon Latokaskessa. Kuva: Eero Laamanen. Espoon kaupunginmuseo. CC BY-ND 4.0.

Sääskiä kerrakseen

Sääsket, mäkärät, polttiaiset ja paarmat ovat olennainen osa pohjoisen kesää.

Vuohia kukkamaassa?

Monella kotieläimellä on nimikkokasvi tai useampikin.

Kielo kukassa. Kuva: Vesa Heikkinen.

Mikä on sepalus?

Sanan pohjana on sepä, joka tarkoittaa reen ylöspäin kaartuvaa etuosaa.