Siirry sisältöön

sanojen alkuperä

Kulttuuria ja sivistystä

Kulttuurikin on sivistystä, mutta nimitykset eivät kuitenkaan kata toisiaan.

Auvo ja muita joululaulujen vieraita sanoja

Sana lienee germaanista alkuperää, ja sen muinaisnorjalaisella vastineella on merkitykset ’onni, (jumalallinen) apu, turva’.

Joulukuusen koriste. Kuva: Vesa Heikkinen, Kotus.

Yölinnun preussinpunainen

Värin nimitykseen voi kätkeytyä tieto siitä, mistä tai missä väri on valmistettu.

Värikäs maalaus. Yksityiskohta. Kuva: Risto Uusikoski, Kotus.

Valistus on viritetty

Valistamisen ja valistumisen taustalla on valo ja valko.

Tyyni meri auringonlaskun aikaan. Kuva: Leena Nissilä.

Kaamoskuu

Kaamoksella tarkoitetaan aikaa, jolloin aurinko ei koko päivänä nouse horisontin yläpuolelle.

Nuotio pimeässä metsässä hankien keskellä. Kuva: Vesa Heikkinen.

Säntillinen pyhimys

Palvotut pyhimykset ovat olleet tarkkoja, vaativia ja myös herkästi loukkaantuvia.

Heinäkuun päiviä, viikkoja ja kuita

Tapoja ja uskomuksia mätäkuusta unikeonpäivään.

Saimaan silmä. Kuva: Vesa Heikkinen, Kotus.

Juhannus, mittumaari, vuotuisjuhlista vehrein

Juhannuksen viettoon liittyy monenlaisia tapoja ja sanoja.

Saimaan silmä. Kuva: Vesa Heikkinen, Kotus.

Sorsia sorsia

Oonko sorsia-verbin nykykäyttö enää leikillistä tai arkista?

Voikukka, maitoheinä

Jos on voikukkien suku laaja, niin paljon kasville on annettu nimiäkin eri kielissä.

Kaksi voikukkaa. Kuva: Vesa Heikkinen.