Siirry sisältöön

sanojen alkuperä

Palmusunnuntai

Suomalainen versio palmuista ovat pajunoksat pajunkissoineen.

Saimaan silmä. Kuva: Vesa Heikkinen, Kotus.

Kuusikymmenvuotias lähiö

Kaikki esikaupungit eivät ole varsinaisia lähiöitä.

Lähiö. Kuva: Vesa Heikkinen, Kotus.

Kulttuuria ja sivistystä

Kulttuurikin on sivistystä, mutta nimitykset eivät kuitenkaan kata toisiaan.

Auvo ja muita joululaulujen vieraita sanoja

Sana lienee germaanista alkuperää, ja sen muinaisnorjalaisella vastineella on merkitykset ’onni, (jumalallinen) apu, turva’.

Joulukuusen koriste. Kuva: Vesa Heikkinen, Kotus.

Yölinnun preussinpunainen

Värin nimitykseen voi kätkeytyä tieto siitä, mistä tai missä väri on valmistettu.

Värikäs maalaus. Yksityiskohta. Kuva: Risto Uusikoski, Kotus.

Valistus on viritetty

Valistamisen ja valistumisen taustalla on valo ja valko.

Tyyni meri auringonlaskun aikaan. Kuva: Leena Nissilä.

Kaamoskuu

Kaamoksella tarkoitetaan aikaa, jolloin aurinko ei koko päivänä nouse horisontin yläpuolelle.

Nuotio pimeässä metsässä hankien keskellä. Kuva: Vesa Heikkinen.

Säntillinen pyhimys

Palvotut pyhimykset ovat olleet tarkkoja, vaativia ja myös herkästi loukkaantuvia.

Heinäkuun päiviä, viikkoja ja kuita

Tapoja ja uskomuksia mätäkuusta unikeonpäivään.

Saimaan silmä. Kuva: Vesa Heikkinen, Kotus.

Juhannus, mittumaari, vuotuisjuhlista vehrein

Juhannuksen viettoon liittyy monenlaisia tapoja ja sanoja.

Saimaan silmä. Kuva: Vesa Heikkinen, Kotus.