Siirry sisältöön

sanojen alkuperä

Vappu ja vappu

Juhlapäivien nimet kirjoitetaan suomessa pienellä alkukirjaimella.

Saimaan silmä. Kuva: Vesa Heikkinen, Kotus.

Pitkäperjantai

”Pitkä” sopii hyvin kuvaamaan päivän ankeutta.

Saimaan silmä. Kuva: Vesa Heikkinen, Kotus.

Kiirastorstai

Kiiran ajaminen heijastelee synneistä puhdistautumisen rituaalia.

Saimaan silmä. Kuva: Vesa Heikkinen, Kotus.

Virpomalla virkeäksi

Virpomisen taustalla notkean oksan, ohuen salon ja pajun merkityksiä.

Lapsia virpomassa (2014). Kuva: Markku Ylilammi. Espoon kaupunginmuseo. CC BY-ND 4.0.

Palmusunnuntai

Suomalainen versio palmuista ovat pajunoksat pajunkissoineen.

Saimaan silmä. Kuva: Vesa Heikkinen, Kotus.

Kuusikymmenvuotias lähiö

Kaikki esikaupungit eivät ole varsinaisia lähiöitä.

Lähiö. Kuva: Vesa Heikkinen, Kotus.

Kulttuuria ja sivistystä

Kulttuurikin on sivistystä, mutta nimitykset eivät kuitenkaan kata toisiaan.

Auvo ja muita joululaulujen vieraita sanoja

Sana lienee germaanista alkuperää, ja sen muinaisnorjalaisella vastineella on merkitykset ’onni, (jumalallinen) apu, turva’.

Joulukuusen koriste. Kuva: Vesa Heikkinen, Kotus.

Yölinnun preussinpunainen

Värin nimitykseen voi kätkeytyä tieto siitä, mistä tai missä väri on valmistettu.

Värikäs maalaus. Yksityiskohta. Kuva: Risto Uusikoski, Kotus.

Valistus on viritetty

Valistamisen ja valistumisen taustalla on valo ja valko.

Tyyni meri auringonlaskun aikaan. Kuva: Leena Nissilä.