Siirry sisältöön

sanojen alkuperä

Mesikämmen kolarissa

Suurpetoja tarkoittavat sanat eivät kuulu kielemme vanhimpiin aineksiin, sillä eläimet ovat olleet useiden tabujen alaisia.

Ahma Kontiovaaralta. Kuva: Reino Turunen. Nurmeksen kaupunginmuseo. CC BY 4.0.

Mitä laskiaisena lasketaan?

Suomen kielessä ei yleensä laskeuduta mihinkään olotilaan eikä ajanjaksoon.

Henki ja henkilö

Sana henkilö on nuori suomen kielessä. Sen ikä ja isä tunnetaan.

Jokapäiväinen leipämme

Sana leipä on lainattu suomeen germaaneilta.

Omenahilloa maapäärynöistä

Sana peruna on lainattu suomeen muinaisruotsista, jossa se oli nimenomaan päärynän nimitys.

Rukkaset reputetulle kosijalle

Käsineiden nimityksissä on sekä alkuperältään kotimaisia että lainoja.

Syökää vanhoja suomalaisia kaloja

Kalannimiä on lainattu suomesta naapurikieliin.

Taksvärkin tekoa

Sana taksvärkki on ollut yleinen etenkin länsimurteissa, joihin se on lainattu ruotsin kielestä.

Maistuuko jäätelö?

Suomen kielen sana jäätelö on tiettävästi Elias Lönnrotin ehdotus vuodelta 1874.

Pikkupoika syö jäätelöä lastenvaunuissa Linnanmäellä. Helsinki, 1960-luku. Kuva: Juha Jernvall. Helsingin kaupunginmuseo. CC BY 4.0.

Parempi virsta väärää kuin vaaksa vaaraa

Ihmisen on ollut pakko usein suhteuttaa itseään ympäröivään luontoon.