Siirry sisältöön

sanojen alkuperä

Huijausta ja petkutusta

Tapa aloittaa huhtikuu narraamalla on ollut vanhastaan lähinnä länsi- ja eteläeurooppalainen huvi.

Puusta pitkään

Vanhimpia omaperäisiä puulajien nimityksiä ovat kuusi, koivu ja tuomi.

Mesikämmen kolarissa

Suurpetoja tarkoittavat sanat eivät kuulu kielemme vanhimpiin aineksiin, sillä eläimet ovat olleet useiden tabujen alaisia.

Ahma Kontiovaaralta. Kuva: Reino Turunen. Nurmeksen kaupunginmuseo. CC BY 4.0.

Mitä laskiaisena lasketaan?

Suomen kielessä ei yleensä laskeuduta mihinkään olotilaan eikä ajanjaksoon.

Henki ja henkilö

Sana henkilö on nuori suomen kielessä. Sen ikä ja isä tunnetaan.

Jokapäiväinen leipämme

Sana leipä on lainattu suomeen germaaneilta.

Omenahilloa maapäärynöistä

Sana peruna on lainattu suomeen muinaisruotsista, jossa se oli nimenomaan päärynän nimitys.

Rukkaset reputetulle kosijalle

Käsineiden nimityksissä on sekä alkuperältään kotimaisia että lainoja.

Syökää vanhoja suomalaisia kaloja

Kalannimiä on lainattu suomesta naapurikieliin.

Taksvärkin tekoa

Sana taksvärkki on ollut yleinen etenkin länsimurteissa, joihin se on lainattu ruotsin kielestä.