Siirry sisältöön

sanojen alkuperä

Joulujen välillä

Suomen kielessä on vanhastaan ollut erityiset nimityksensä viidelle peräkkäiselle jouluajan päivälle.

Lokakuu vai viinikuu?

Roomalainen vuodenlasku alkoi maaliskuusta, joten april ’huhtikuu’ on toinen kuukausi.

Käärmekeittoa ja madonlukuja

Mato on monissa murteissa vakiintunut tavalliseksi käärmeen nimitykseksi.

Rantakäärme. Kuva: Vesa Heikkinen.

Suvinen sudenkorento

Monien kansojen uskomuksissa sudenkorennot ovat pimeyden voimien palvelijoita.

Sininen korento korrella. Kuva: Vesa Heikkinen, Kotus.

Vuokkojen aikaan

Vuokko on muodostettu vuohi-sanasta samaan tapaan kuin lammasta tarkoittava uukko sanasta uuhi.

Huijausta ja petkutusta

Tapa aloittaa huhtikuu narraamalla on ollut vanhastaan lähinnä länsi- ja eteläeurooppalainen huvi.

Puusta pitkään

Vanhimpia omaperäisiä puulajien nimityksiä ovat kuusi, koivu ja tuomi.

Mesikämmen kolarissa

Suurpetoja tarkoittavat sanat eivät kuulu kielemme vanhimpiin aineksiin, sillä eläimet ovat olleet useiden tabujen alaisia.

Ahma Kontiovaaralta. Kuva: Reino Turunen. Nurmeksen kaupunginmuseo. CC BY 4.0.

Mitä laskiaisena lasketaan?

Suomen kielessä ei yleensä laskeuduta mihinkään olotilaan eikä ajanjaksoon.

Henki ja henkilö

Sana henkilö on nuori suomen kielessä. Sen ikä ja isä tunnetaan.