Siirry sisältöön

sanojen alkuperä

Haaska hukassa

Otsikko hämmentää lukijan. Mikä on haaska ja mikä on raato?

Tuomiherra pihapihlajassa

Punatulkku-sanan jälkiosa on alkuaan ääntä kuvaileva.

Punatulkkupariskunta kesällä koivussa. Kuva: Vesa Heikkinen.

Joulujen välillä

Suomen kielessä on vanhastaan ollut erityiset nimityksensä viidelle peräkkäiselle jouluajan päivälle.

Lokakuu vai viinikuu?

Roomalainen vuodenlasku alkoi maaliskuusta, joten april ’huhtikuu’ on toinen kuukausi.

Käärmekeittoa ja madonlukuja

Mato on monissa murteissa vakiintunut tavalliseksi käärmeen nimitykseksi.

Rantakäärme. Kuva: Vesa Heikkinen.

Suvinen sudenkorento

Monien kansojen uskomuksissa sudenkorennot ovat pimeyden voimien palvelijoita.

Sininen korento korrella. Kuva: Vesa Heikkinen, Kotus.

Vuokkojen aikaan

Vuokko on muodostettu vuohi-sanasta samaan tapaan kuin lammasta tarkoittava uukko sanasta uuhi.

Huijausta ja petkutusta

Tapa aloittaa huhtikuu narraamalla on ollut vanhastaan lähinnä länsi- ja eteläeurooppalainen huvi.

Puusta pitkään

Vanhimpia omaperäisiä puulajien nimityksiä ovat kuusi, koivu ja tuomi.

Mesikämmen kolarissa

Suurpetoja tarkoittavat sanat eivät kuulu kielemme vanhimpiin aineksiin, sillä eläimet ovat olleet useiden tabujen alaisia.

Ahma Kontiovaaralta. Kuva: Reino Turunen. Nurmeksen kaupunginmuseo. CC BY 4.0.