Siirry sisältöön

sanojen alkuperä

Yksi, kaksi, kolme

Lukusanojen säilymisellä ja muuntumisella on omat lakinsa.

Numeroita. Kuva: Kuva-Plugi.

Tyr-jumalan päivänä

Viikonpäivien nimet ovat skandinaavista perua.

Keskiviikko ympyröity kalenterissa. Kuva: Sonja Holopainen, Kotus.

Hilloja, lakkoja, muuraimia

Muurain kuuluu suomen vanhimpiin omaperäisiin sanoihin; sillä on samaa tarkoittavia vastineita samojedikielissä asti.

Hillat astiassa maahan kaatuneen hongan vieressä. Kuva: Vesa Heikkinen.

Tuhatvuotinen Savo?

Nimi on alkuaan tarkoittanut Mikkelin seudulle ulottuvaa Saimaan lahden pohjukkaa.

Keltaisenaan rentukoita

Rentukalla on runsaasti kansanomaisia nimityksiä.

Rentukoita. Kuva: Riitta Korhonen, Kotus.

Silkin ja satiinin tiet

Kolmaskin alun perin silkkisen kankaan nimi, sarssi, on saatu ruotsista.

Kirppuja, luteita, täitä

Suomen murteissa täillä on ollut lukuisia erilaisia nimityksiä.

Miesten mysteeri

Itämerensuomalaiset naiset näyttävät kielitieteen valossa vahvasti indoeurooppalaisperäisiltä, mutta mistä ovat miehet tulleet?

Huru-ukot vauhdissa

Huru-ukot olivat kunnalliskodin väen mukaan ”ihan hassuja, vaan ei houruja”.

Onko maisteri mestari?

Sanat mestari ja maisteri ovat kulkeutuneet suomen kieleen eri teitä ja eri aikoihin.