Siirry sisältöön

sanojen alkuperä

Voi raato sentään!

Raateleminen voi merkitä repimistä tai leikkimistä.

Tähti se kulukeepi itäiseltä maalta

Tiernapoikaperinne on omaksuttu meille Ruotsista.

Tiernapoikaesitys Munkkiniemen yhteiskoulussa. 1957–1958. Kuva: Kari Hakli. Helsingin kaupunginmuseo. CC BY 4.0.

Vohveleita

Kennokakkua alkuaan tarkoittanut sana siirtyi sittemmin merkitsemään myös paistosta.

Hurraako hurri?

Alkuaan hurri ei ole eteläpohjalaisuus vaan itäsuomalaisuus. Sanan merkityksenkehitys on ollut todella huimaava.

Yksi, kaksi, kolme

Lukusanojen säilymisellä ja muuntumisella on omat lakinsa.

Numeroita. Kuva: Kuva-Plugi.

Tyr-jumalan päivänä

Viikonpäivien nimet ovat skandinaavista perua.

Keskiviikko ympyröity kalenterissa. Kuva: Sonja Holopainen, Kotus.

Hilloja, lakkoja, muuraimia

Muurain kuuluu suomen vanhimpiin omaperäisiin sanoihin; sillä on samaa tarkoittavia vastineita samojedikielissä asti.

Hillat astiassa maahan kaatuneen hongan vieressä. Kuva: Vesa Heikkinen.

Tuhatvuotinen Savo?

Nimi on alkuaan tarkoittanut Mikkelin seudulle ulottuvaa Saimaan lahden pohjukkaa.

Keltaisenaan rentukoita

Rentukalla on runsaasti kansanomaisia nimityksiä.

Rentukoita. Kuva: Riitta Korhonen, Kotus.

Silkin ja satiinin tiet

Kolmaskin alun perin silkkisen kankaan nimi, sarssi, on saatu ruotsista.