Siirry sisältöön

sanojen alkuperä

Jyviä ja akanoita

Köyhä kansa on joutunut syömään nälkäänsä akanaistakin puuroa tai leipää.

Miksi pitkäperjantai on pitkä?

Itse emme ole pitkäänperjantaihin pitkää keksineet.

Varpunen oksalta

Sanan varpunen alkuperää on haettu niin kotoa kuin naapuristakin.

Voi raato sentään!

Raateleminen voi merkitä repimistä tai leikkimistä.

Tähti se kulukeepi itäiseltä maalta

Tiernapoikaperinne on omaksuttu meille Ruotsista.

Tiernapoikaesitys Munkkiniemen yhteiskoulussa. 1957–1958. Kuva: Kari Hakli. Helsingin kaupunginmuseo. CC BY 4.0.

Vohveleita

Kennokakkua alkuaan tarkoittanut sana siirtyi sittemmin merkitsemään myös paistosta.

Hurraako hurri?

Alkuaan hurri ei ole eteläpohjalaisuus vaan itäsuomalaisuus. Sanan merkityksenkehitys on ollut todella huimaava.

Yksi, kaksi, kolme

Lukusanojen säilymisellä ja muuntumisella on omat lakinsa.

Numeroita. Kuva: Kuva-Plugi.

Tyr-jumalan päivänä

Viikonpäivien nimet ovat skandinaavista perua.

Keskiviikko ympyröity kalenterissa. Kuva: Sonja Holopainen, Kotus.

Hilloja, lakkoja, muuraimia

Muurain kuuluu suomen vanhimpiin omaperäisiin sanoihin; sillä on samaa tarkoittavia vastineita samojedikielissä asti.

Hillat astiassa maahan kaatuneen hongan vieressä. Kuva: Vesa Heikkinen.