Siirry sisältöön

sanojen alkuperä

Kiva pimu iskän kaa

Iskän ja äiskän juuret ovat Kotkan ja Lappeenrannan seudulla.

Sinistä silmäniloa

Nurmitädyke kuuluu Veronica-kasvien laajahkoon sukuun.

Simaa simasuille

”Siellä miehet mettä juovat, simoa sirettelevät.”

Kapakka on siisti mesta

Ensimmäiset venäläiset lainasanat ovat lähtöisin ajanlaskumme ensimmäisen vuosituhannen vaihteen tienoilta.

Kuvitus sanalipusta hevonen. ”Kylmäojan Iikka pitelee Polleaan”. Valokuva: J. Kemilä 1946, Utajärvi. Kuva: Kotuksen arkisto.

Elohiiri hyppää

Ikivanhojen uskomusten mukaan henki tai elinvoima voi esiintyä hiiren hahmoisena.

Alejen aika

Kielenvastaisuusmoitteista huolimatta ei ale-huutoa voitu tukahduttaa.

Alennusmyynti Heikintorin vaateliikkeissä 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa. Kuva: Studio Kirsi. Asuntosäätiön kokoelma. Espoon kaupunginmuseo. CC BY-ND 4.0.

Nimettömän nimi

Nimettömässä sormessa on uskottu olevan jonkinlaista parantavaa voimaa.

Suomi – tuhansien soiden maa?

Suomi-sanan alkuperän selvittäminen on erityisen työlästä, koska kyseessä on erisnimi.

Takkiparka maailmalla

Raukkaa tarkoittavan parka-sanan alkuperän selvittely johtaa vaatetta tarkoittavaan murresanaan.

Kana vai kukko?

Naaraita on kanalaumassa eniten. Vaikuttaa siltä, että laji on nimetty enemmistön sukupuolen mukaan.

Kukko ja kanoja. Kuva: Pekka Kyytinen. Museovirasto. CC BY 4.0.