Siirry sisältöön

sanojen alkuperä

Älä unohda lemmenkukkia

Lemmikkiä on pidetty monessa maassa herkän lemmen, uskollisuuden ja ikuisen rakkauden symbolina.

Markasta euroon

Muitakin rahannimityksiä kuin markka oli toki esillä, esim. Y. S. Yrjö-Koskisen ehdotus suomo.

Ladulla ja ladun sivussa

Suksi-sana on ikivanha. Sen tuntevat jo kaukaiset kielisukulaisemme samojedit.

Säästöpankkien henkilökunnan virkistysretken hiihtoseurue Pyhätunturilla 1958. Kuva: Juha Jernvall. Helsingin kaupunginmuseo.

Talvilomalla ei tarvitse hiihtää

Käsitteen sisällön muututtua keksitään uusi sana.

Lapintakki ja kaftaani

Kaftaani on tullut Eurooppaan itämailta.

Vuolenkoskelta Vuosaareen

Ylätyylinen vuo merkitsee ’uomaa, virtaa’.

Kiva pimu iskän kaa

Iskän ja äiskän juuret ovat Kotkan ja Lappeenrannan seudulla.

Sinistä silmäniloa

Nurmitädyke kuuluu Veronica-kasvien laajahkoon sukuun.

Simaa simasuille

”Siellä miehet mettä juovat, simoa sirettelevät.”

Kapakka on siisti mesta

Ensimmäiset venäläiset lainasanat ovat lähtöisin ajanlaskumme ensimmäisen vuosituhannen vaihteen tienoilta.

Kuvitus sanalipusta hevonen. ”Kylmäojan Iikka pitelee Polleaan”. Valokuva: J. Kemilä 1946, Utajärvi. Kuva: Kotuksen arkisto.