Avainsana: sanojen alkuperä - Sivu 11

Kolumniaarrearkku 15.4.2003 Matti Vilppula

Matkalla Kyöpeliin

Vaikka Kyöpeli nykyisin on paikkaan viittaava erisnimi, se alkuaan on ollut yleisnimi, joka on tarkoittanut aavetta, kummitusta, paholaista, pirua.

Kolumniaarrearkku 8.4.2003 Taru Kolehmainen

Olisiko moi voinut rantautua meille Saksasta vaikkapa merimiesten mukana?

Kolumniaarrearkku 11.3.2003 Maija Länsimäki

Sana sisu on johdos sanasta sisä.

Kolumniaarrearkku 17.12.2002 Kirsti Aapala

Erilaisista verhoista ja niiden nimityksistä.

Kolumniaarrearkku 26.11.2002 Taru Kolehmainen

Moi lienee muovautunut eräiden toisten tervehdyssanojen, nimittäin moro(n) ja morjens pohjalta.

Kolumniaarrearkku 29.10.2002 Satu Tanner

Pääkallokeli on verraten nuori sana.

Kolumniaarrearkku 22.10.2002 Maija Länsimäki

Suomen kieltä kirjoitetaan lähes – mutta vain lähes – samoin kuin äännetään.

Kolumniaarrearkku 30.7.2002 Matti Vilppula

Junan ja siihen liittyvien käsitteiden nimitysten historiaa voi pitää suomen kielen voittona.

Kolumniaarrearkku 16.6.2002 Maija Länsimäki

Esivanhempamme ovat uskoneet, että juhlatulilla on puhdistava vaikutus ja että ne karkottavat pahoja henkiä.

Kolumniaarrearkku 11.6.2002 Leena Sarvas

Useiden ruokalajien tai muiden syötävien nimityksiin sisältyy sanan ”suola” vastine.