Siirry sisältöön

ruotsalaiset lainasanat

Sanojen alkuperä Kasvit

Hyasintti

Hyasintista kuulee heti, että se ei ole kotoperäinen. Mistä asti se on lähtöisin?

Hyasintti ja joulutähti Hakaniemen hallin kukkamyymälässä (v. 1970). Kuva: Kari Hakli. Helsingin kaupunginmuseo. CC BY 4.0.
Sanojen alkuperä Juhlapäivät

Aatto

Mistä on peräisin sana aatto?

Joulupukki tuo lahjoja jouluaattona. Kuva: Torsten Janzon. Helsingin kaupunginmuseo. CC BY 4.0.
Sanojen alkuperä Esineet

Ankkuri

Mikä on laivan ankkurin alkuperä?

Ankkuri kevätjäällä. Kuva: T. Nousiainen. SA-kuva. CC BY 4.0.
Sanojen alkuperä Ihminen

Tummu ja tuora

Mistä tulevat keskipohjalaiset isovanhempien nimitykset tummu ja tuora?

Vanha pariskunta pirtissään Korpiselän Tolvajärvellä 1930-luvulla. Kuva: Museovirasto. CC BY 4.0.
Sanojen alkuperä Elintarvikkeet

Väskynä

Mikä on väskynän alkuperä?

Luumusatoa 1960-luvulla Lohjan maalaiskunnassa. Kuva: Erkki Voutilainen. Museovirasto. CC BY 4.0.
Sanojen alkuperä Asuminen

Makki

Mistä on lähtöisin ulkokäymälän nimitys makki?

Ulkohuussin ovi. Kuva: Vesa Heikkinen, Kotus.
Sanojen alkuperä Taide

Boordi

Mistä tulee sana boordi?

Jugend-tyylinen seinäboordi. Kuva: Juho Nurmi, Helsingin kaupunginmuseo. CC BY 4.0.
Sanojen alkuperä Ihminen

Näsäviisas

Mistä tulee näsäviisas?

Kenraalimajuri Raappanan metsästyskoira pentuineen. 1942–1943. Kuva: Pauli Jänis. Museovirasto. CC BY 4.0.
Sanojen alkuperä Työt

Kapteeni

Miksi laivalla ja lentokoneella on kapteeni mutta junalla ei?

Ilkan kapteeni (v. 1941). Kuva: Valde Näsi. SA-kuva. CC BY 4.0.
Kolumniaarrearkku Riitta Eronen
Kolumniaarrearkku Riitta Eronen

Tykkääjät

Tykkääminen on säilynyt pitämisen ja rakastamisen sekä uudempien slangisanojen diggaamisen ja fanittamisen rinnalla.

Suudelma uudenvuoden kunniaksi. 1941–1943. Kuva: Pauli Jänis. Valokuvaamo Jäniksen kokoelma. Museovirasto. CC BY 4.0.