Siirry sisältöön

murteet

Sanojen alkuperä Eläimet

Hepokatti

Mistä hepokatti on saanut suomenkielisen nimensä?

Maantietä Ahvenanmaan Sundissa. Kuva: Volker von Bonin. Museovirasto. CC BY 4.0.
Sanojen alkuperä Vuodenkierto

Kesakko ja pisama

Mistä tulevat kesakko ja pisama?

Tyttö pukeutuneena Peppi Pitkätossuksi Linnanmäellä. Yksityiskohta. 1950-luku. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo. CC BY 4.0.
Sanojen alkuperä Luonto

Pälvi

Sanalla pälvi on oikeastaan kielteinen merkitys, kun se tarkoittaa paikkaa, jossa ei ole lunta. Mistä sana tulee?

Poroja pälvellä Ruodusniemessä. Suijavaara, Ruotsi. 1919. Kuva: Eliel Lagercrantz. Museovirasto. CC BY 4.0.
Sanojen alkuperä Anatomia

Aivastaa

Mitä tiedetään verbin aivastaa alkuperästä?

Aivastuspulveri-tuotepakkaus. Nies-pulver-pilailuväline. Harrastelijain aitan myyntiartikkeli. 1960-luku. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo. CC BY 4.0.
Sanojen alkuperä Luonto

Kuntta

Nykyisin on suosittua levittää esimerkiksi kesäpaikan pihaan metsästä peräisin olevaa kunttaa. Mistä sana kuntta tulee ja miten kauan sitä on käytetty?

Mättäitä lammen rannalla. Kuva: Vesa Heikkinen, Kotus.
Sanojen alkuperä Vuodenkierto

Tammikuu

Mistä tammikuu on saanut nimensä?

Torpan tammi Laajalahdessa. 1975–1982. Kuva: Espoon kaupunginmuseo. CC BY-ND 4.0.
Sanojen alkuperä Asuminen

Lattiasiili

Meillä sanotaan suihkun tai saunan lattiakaivoa lattiasiiliksi. Miksi se on siili?

Nainen siivilöi maitoa. Kuva: Nils Westermarck. Suomen maatalousmuseo Sarka.
Sanojen alkuperä Ihminen

Rohki

Ainakin läntisessä Lapissa käytetään paljon sanaa rohki. Mikä on sen merkitys ja alkuperä?

Laskettelija Pallastunturilla. 1938. Kuva: Otso Pietinen. Museovirasto. CC BY 4.0.
Sanojen alkuperä Työt

Urkkomissa

Isäni käytti sanaa urkkomissa. Se tarkoitti samaa kuin umpimähkään tai sattumanvaraisesti. Mistä sana tulee?

Noppia. Kuva: Risto Uusikoski, Kotus.
Sanojen alkuperä Ihminen

Reporankana

Mistä tulee sanonta ”maata reporankana”?

Lepoa päivällisen jälkeen (päivällismakoos). Kuva: Kotuksen arkisto.