Siirry sisältöön

murteet

Hepokatti

Mistä hepokatti on saanut suomenkielisen nimensä?

Maantietä Ahvenanmaan Sundissa. Kuva: Volker von Bonin. Museovirasto. CC BY 4.0.

Kesakko ja pisama

Mistä tulevat kesakko ja pisama?

Tyttö pukeutuneena Peppi Pitkätossuksi Linnanmäellä. Yksityiskohta. 1950-luku. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo. CC BY 4.0.

Pälvi

Sanalla pälvi on oikeastaan kielteinen merkitys, kun se tarkoittaa paikkaa, jossa ei ole lunta. Mistä sana tulee?

Poroja pälvellä Ruodusniemessä. Suijavaara, Ruotsi. 1919. Kuva: Eliel Lagercrantz. Museovirasto. CC BY 4.0.

Aivastaa

Mitä tiedetään verbin aivastaa alkuperästä?

Aivastuspulveri-tuotepakkaus. Nies-pulver-pilailuväline. Harrastelijain aitan myyntiartikkeli. 1960-luku. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo. CC BY 4.0.

Kuntta

Nykyisin on suosittua levittää esimerkiksi kesäpaikan pihaan metsästä peräisin olevaa kunttaa. Mistä sana kuntta tulee ja miten kauan sitä on käytetty?

Mättäitä lammen rannalla. Kuva: Vesa Heikkinen, Kotus.

Tammikuu

Mistä tammikuu on saanut nimensä?

Torpan tammi Laajalahdessa. 1975–1982. Kuva: Espoon kaupunginmuseo. CC BY-ND 4.0.

Lattiasiili

Meillä sanotaan suihkun tai saunan lattiakaivoa lattiasiiliksi. Miksi se on siili?

Nainen siivilöi maitoa. Kuva: Nils Westermarck. Suomen maatalousmuseo Sarka.

Rohki

Ainakin läntisessä Lapissa käytetään paljon sanaa rohki. Mikä on sen merkitys ja alkuperä?

Laskettelija Pallastunturilla. 1938. Kuva: Otso Pietinen. Museovirasto. CC BY 4.0.

Urkkomissa

Isäni käytti sanaa urkkomissa. Se tarkoitti samaa kuin umpimähkään tai sattumanvaraisesti. Mistä sana tulee?

Noppia. Kuva: Risto Uusikoski, Kotus.

Reporankana

Mistä tulee sanonta ”maata reporankana”?

Lepoa päivällisen jälkeen (päivällismakoos). Kuva: Kotuksen arkisto.