Avainsana: murteet - Sivu 6

Aivastaa

Mitä tiedetään verbin aivastaa alkuperästä?

Aivastuspulveri-tuotepakkaus. Nies-pulver-pilailuväline. Harrastelijain aitan myyntiartikkeli. 1960-luku. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo. CC BY 4.0.

Kuntta

Nykyisin on suosittua levittää esimerkiksi kesäpaikan pihaan metsästä peräisin olevaa kunttaa. Mistä sana kuntta tulee ja miten kauan sitä on käytetty?

Mättäitä lammen rannalla. Kuva: Vesa Heikkinen, Kotus.

Sanojen alkuperä Vuodenkierto

Tammikuu

Mistä tammikuu on saanut nimensä?

Torpan tammi Laajalahdessa. 1975–1982. Kuva: Espoon kaupunginmuseo. CC BY-ND 4.0.

Sanojen alkuperä Asuminen

Lattiasiili

Meillä sanotaan suihkun tai saunan lattiakaivoa lattiasiiliksi. Miksi se on siili?

Nainen siivilöi maitoa. Kuva: Nils Westermarck. Suomen maatalousmuseo Sarka.

Sanojen alkuperä Ihminen

Rohki

Ainakin läntisessä Lapissa käytetään paljon sanaa rohki. Mikä on sen merkitys ja alkuperä?

Laskettelija Pallastunturilla. 1938. Kuva: Otso Pietinen. Museovirasto. CC BY 4.0.

Sanojen alkuperä Työt

Urkkomissa

Isäni käytti sanaa urkkomissa. Se tarkoitti samaa kuin umpimähkään tai sattumanvaraisesti. Mistä sana tulee?

Sanojen alkuperä Ihminen

Reporankana

Mistä tulee sanonta ”maata reporankana”?

Lepoa päivällisen jälkeen (päivällismakoos). Kuva: Kotuksen arkisto.

Sanojen alkuperä Eläimet

Sudenkorento

Mistä tulee hyönteisen nimitys sudenkorento?

Sininen korento korrella. Kuva: Vesa Heikkinen, Kotus.

Kotus-blogi 3.9.2019 Outi Pajukallio

Mitäs siinä ämpyilet!

Mitä ämpyily tarkoittaa? Onko sanan paikka Kielitoimiston sanakirjassa?

Jalankulkijoita puiston risteyksessä. 1957–1961. Kuva: Teuvo Kanerva. Helsingin kaupunginmuseo.

Sanojen alkuperä Kielioppi

Taiposen tahallaan

Mikä on taiponen? Olen kuullut vanhan kansan sanovan, että joku teki sen ”taiposen tahallaan”, kun oli tehnyt kiusaa tai jotain jäynää toiselle.

Poikia nousemassa mäelle. 1957–1961. Kuva: Teuvo Kanerva. Museovirasto. CC BY 4.0.