Siirry sisältöön

murteet

Tammikuu

Mistä tammikuu on saanut nimensä?

Torpan tammi Laajalahdessa. 1975–1982. Kuva: Espoon kaupunginmuseo. CC BY-ND 4.0.

Lattiasiili

Meillä sanotaan suihkun tai saunan lattiakaivoa lattiasiiliksi. Miksi se on siili?

Nainen siivilöi maitoa. Kuva: Nils Westermarck. Suomen maatalousmuseo Sarka.

Rohki

Ainakin läntisessä Lapissa käytetään paljon sanaa rohki. Mikä on sen merkitys ja alkuperä?

Laskettelija Pallastunturilla. 1938. Kuva: Otso Pietinen. Museovirasto. CC BY 4.0.

Urkkomissa

Isäni käytti sanaa urkkomissa. Se tarkoitti samaa kuin umpimähkään tai sattumanvaraisesti. Mistä sana tulee?

Noppia. Kuva: Risto Uusikoski, Kotus.

Reporankana

Mistä tulee sanonta ”maata reporankana”?

Lepoa päivällisen jälkeen (päivällismakoos). Kuva: Kotuksen arkisto.

Sudenkorento

Mistä tulee hyönteisen nimitys sudenkorento?

Sininen korento korrella. Kuva: Vesa Heikkinen, Kotus.

Mitäs siinä ämpyilet!

Mitä ämpyily tarkoittaa? Onko sanan paikka Kielitoimiston sanakirjassa?

Jalankulkijoita puiston risteyksessä. 1957–1961. Kuva: Teuvo Kanerva. Helsingin kaupunginmuseo.

Taiposen tahallaan

Mikä on taiponen? Olen kuullut vanhan kansan sanovan, että joku teki sen ”taiposen tahallaan”, kun oli tehnyt kiusaa tai jotain jäynää toiselle.

Poikia nousemassa mäelle. 1957–1961. Kuva: Teuvo Kanerva. Museovirasto. CC BY 4.0.

Taasa

Etelä-Savossa pesuvati oli taasa. Mistähän sana on peräisin?

Vasta ja vihta

Kesien vakiopuheenaiheisiin kuuluu se, missä päin Suomea käytetään vastaa ja missä vihtaa. Mutta mistä nämä sanat ovat alkuaan lähtöisin, vai ovatko ne aivan kotoperäisiä?

Siinä vasta vihta. Kuva: Vesa Heikkinen, Kotus.