Siirry sisältöön

Kotimaisten kielten keskuksen arkistot

Uudenvuodenpuheilla rakennetaan yhtenäistä kansaa

Puheet kerätty kokoelmaksi, tutkimustuloksia saatavilla.

Urho Kekkonen vuonna 1956. Kuva: Yle Elävä arkisto.

Humala ja viina paikannimissä

Mistä humala ja viina ovat tulleet paikannimiin?

Tiesitkö tämän? Nimiarkiston banneri

Kipajalka ja kinttukone

Hyppää pirunhyristimen selkään!

Ihmisiä polkupyörähuutokaupassa poliisiaseman pihalla. Mariankatu 3, Helsinki, 1972. Kuva: Simo Rista. Helsingin kaupunginmuseo.
Fyyrkantti-tanssia Iitissä v. 1926. Kuva: Suomen murteiden sana-arkisto.

Onnenkukkuloilta Rahanmäelle

Miksi niin monessa paikannimessä puhutaan onnesta tai rahasta?

Tiesitkö tämän? Nimiarkiston banneri

Pikkupyhät ja pesäpäivät

Joulujen välipäivinä olivat sallittuja myös laiskottelu ja leikki.

Jalanpainanta-leikki joulupahnoilla (Hämeenkyrö v. 1933). Kuva: Suomen murteiden sana-arkisto, Kotus.

Viro ja Eesti suomenkielisessä paikannimistössä

Miksi Viro ja Eesti esiintyvät suomalaisessa paikannimistössä niin runsaasti ja mitä ne tarkoittavat?

Tiesitkö tämän? Nimiarkiston banneri

Auvo ja muita joululaulujen vieraita sanoja

Sana lienee germaanista alkuperää, ja sen muinaisnorjalaisella vastineella on merkitykset ’onni, (jumalallinen) apu, turva’.

Joulukuusen koriste. Kuva: Vesa Heikkinen, Kotus.

Kirkko paikannimissä

Mistä tulevat Kirkko-alkuiset paikannimet?

Tiesitkö tämän? Nimiarkiston banneri

Hepreaa, siansaksaa ja lampaanlatinaa

Käsittämätöntä puhetta murrearkistossa.

Maatilan hevonen Backaksen tilalla 1950-luvulla. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.