Tonkopuro ja muita Lapin nimiä
Paikannimi muistaa merkityksiä.
keruut
Ei vieläkään liian myöhäistä
Käyttökelpoisen murreaineksen kerääminen oli 1960-luvulla yhä mahdollista. Mukana olivat niin ammattikerääjät, suomen kielen opiskelijat kuin innokkaat kansalaisetkin.
Kirjeitä kentältä
Maisteri Inkeri Tuovinen keräsi murresanoja Ruotsin Länsipohjan suomenkieliseltä väestöltä. Tässä tekstissä esitetään katkelmia Tuovisen ja hieman Sanakirjasäätiönkin kirjeistä vuosilta 1931–1935.
Koulutetut kerääjät ja vapaaehtoiset vastaajat
1920-luvulla perustettu Sanakirjasäätiö lähetti murteenkeruun ammattilaisia kenttätöihin ja alkoi julkaista Sanastaja-lehteä keruuavuksi vapaaehtoisille vastaajille.
”Aineksien keruu on kiireimmiten suoritettava”
1900-luvun alussa kannettiin huolta murteiden katoamisesta ja joukkoistettiin murresanaston keruutyö.
Satavuotias Nimiarkisto
Nimiarkiston historia alkaa vuodesta 1915. Tuolloin perustettiin Tieteellisten seurain paikannimitoimikunta. Helinä Uusitalo kertoo kolumnissaan Nimiarkiston vaiheista.
Kulttuuriperintöaineistoa koko kansalle internetiin
Aineistoja muutetaan jatkuvasti digitaaliseen muotoon.
