Siirry sisältöön

kasvit

Väskynä

Mikä on väskynän alkuperä?

Luumusatoa 1960-luvulla Lohjan maalaiskunnassa. Kuva: Erkki Voutilainen. Museovirasto. CC BY 4.0.

Juhannusheiniä lattialle

Juhannuksen aikaan päivä on pisimmillään ja luonto kukkeimmillaan. Ja luontohan kukkii.

Juhannusruusu. Kuva: Vesa Heikkinen.

Levätä laakereillaan

Mitä ne laakerit ovat, ja miksi niillä lepäillään?

Tyttö saa uimamaisterin laakeriseppeleen. Kuva: Museovirasto. CC BY 4.0.

Pajulammas ja pajunkissa

Kullaalla (nykyisessä Ulvilassa) Satakunnassa on pajunkissoja vanhastaan kutsuttu pajulampaiksi. Miksi pajun kukintoja kutsutaan nimillä pajunkissat ja pajulampaat ja mistä päin ne ovat peräisin?

Kaksi pajunkissaa ja keltainen höyhen. Kuva: Vesa Heikkinen, Kotus.

Nulpukka

Mitä merkitsee nulpukka? Sana esiintyy nimimerkkinä vuodelta 1870 olevassa Keski-Suomen Kansan Lehdessä.

Kukka ja perhonen. Kuva: Vesa Heikkinen, Kotus.

Kukkain kielellä

Vihreyden noustessa maan alta tekee mieli puhua kukkain kieltä.

Sienet koppaan

Sienten nimet perustuvat osin vanhoihin kansannimiin.

Tuoksut vanamon

Nimien vanamo voi ajatella pohjautuvan sanaan vana ja viittaavan kasvin kasvutapaan.

Sinipunaista

Sinipunaista väriä tarkoittavia sanoja on kielessämme muutama: liila, violetti ja kretliini.

Laukkaleipää

Kasvitieteen termi laukka eli sipuli tarkoittaa laukkakasvien heimoon (Alliaceae) kuuluvia kasveja, joilla on yleensä maanalainen sipuli.

Ruoholaukka puutarhassa. Kuva: Tiina Manni-Lindqvist.