Siirry sisältöön

kansanperinne

Elohiiri hyppää

Ikivanhojen uskomusten mukaan henki tai elinvoima voi esiintyä hiiren hahmoisena.

Iita on erikseen

Olen sanonnan ainoa käyttäjä ja myös käyttöönottaja.

Jättiläisten jälkiä

Suomessa on yhteensä yli kaksisataa sanaan jättiläinen liittyvää paikannimeä.

Tähti se kulukeepi itäiseltä maalta

Tiernapoikaperinne on omaksuttu meille Ruotsista.

Tiernapoikaesitys Munkkiniemen yhteiskoulussa. 1957–1958. Kuva: Kari Hakli. Helsingin kaupunginmuseo. CC BY 4.0.

Keltaisenaan rentukoita

Rentukalla on runsaasti kansanomaisia nimityksiä.

Rentukoita. Kuva: Riitta Korhonen, Kotus.

Akkainpuolella

Oikeaan on kautta aikojen suhtauduttu myönteisemmin kuin vasempaan.

Käsi sateessa. Kuva: Vesa Heikkinen.

Helppoheikki ja laiskajaakko

Ehkäpä jossain päin maata on todella kiertänyt Heikki-niminen kauppias.

Huijausta ja petkutusta

Tapa aloittaa huhtikuu narraamalla on ollut vanhastaan lähinnä länsi- ja eteläeurooppalainen huvi.

Jouluikkuna

Joululaulut ovat runoutta, eikä runojen tekstiä ole tapana nykyaikaistaa tai korjailla.

Joulu Tammisalossa. Joulupukki ja perhe. Takana joulukuusi. Helsinki, 1960-luku. Kuva: Juha Jernvall. Helsingin kaupunginmuseo.

Tervetuloa varpajaisiin

Varpaisilla on ollut vanhastaan muitakin nimityksiä.