Siirry sisältöön

kansanperinne

Juhannuskokot syttyvät

Esivanhempamme ovat uskoneet, että juhlatulilla on puhdistava vaikutus ja että ne karkottavat pahoja henkiä.

Juhannuskokko. Kuva: Petra Saarnisto.

Simaa simasuille

”Siellä miehet mettä juovat, simoa sirettelevät.”

Elohiiri hyppää

Ikivanhojen uskomusten mukaan henki tai elinvoima voi esiintyä hiiren hahmoisena.

Iita on erikseen

Olen sanonnan ainoa käyttäjä ja myös käyttöönottaja.

Jättiläisten jälkiä

Suomessa on yhteensä yli kaksisataa sanaan jättiläinen liittyvää paikannimeä.

Tähti se kulukeepi itäiseltä maalta

Tiernapoikaperinne on omaksuttu meille Ruotsista.

Tiernapoikaesitys Munkkiniemen yhteiskoulussa. 1957–1958. Kuva: Kari Hakli. Helsingin kaupunginmuseo. CC BY 4.0.

Keltaisenaan rentukoita

Rentukalla on runsaasti kansanomaisia nimityksiä.

Rentukoita. Kuva: Riitta Korhonen, Kotus.

Akkainpuolella

Oikeaan on kautta aikojen suhtauduttu myönteisemmin kuin vasempaan.

Käsi sateessa. Kuva: Vesa Heikkinen.

Helppoheikki ja laiskajaakko

Ehkäpä jossain päin maata on todella kiertänyt Heikki-niminen kauppias.

Huijausta ja petkutusta

Tapa aloittaa huhtikuu narraamalla on ollut vanhastaan lähinnä länsi- ja eteläeurooppalainen huvi.