Siirry sisältöön

kansanperinne

Elättikäärmeet

Maan eri osissa olisi kasvatiksi otettua käärmettä nimitetty eri tavoin.

Rantakäärme. Kuva: Vesa Heikkinen.

Verhon takaa

Erilaisista verhoista ja niiden nimityksistä.

Siskokset esittelevät kartiinia eli ikkunan valoverhoa, joka on virkattu vuonna 1928. Kuva: Leena Sarvas. Suomen murteiden sana-arkisto.

Intiaanikesä

Suomessa vanha kansa puhui Pärttylin pikkukesästä.

Juhannuskokot syttyvät

Esivanhempamme ovat uskoneet, että juhlatulilla on puhdistava vaikutus ja että ne karkottavat pahoja henkiä.

Juhannuskokko. Kuva: Petra Saarnisto.

Simaa simasuille

”Siellä miehet mettä juovat, simoa sirettelevät.”

Elohiiri hyppää

Ikivanhojen uskomusten mukaan henki tai elinvoima voi esiintyä hiiren hahmoisena.

Iita on erikseen

Olen sanonnan ainoa käyttäjä ja myös käyttöönottaja.

Jättiläisten jälkiä

Suomessa on yhteensä yli kaksisataa sanaan jättiläinen liittyvää paikannimeä.

Tähti se kulukeepi itäiseltä maalta

Tiernapoikaperinne on omaksuttu meille Ruotsista.

Tiernapoikaesitys Munkkiniemen yhteiskoulussa. 1957–1958. Kuva: Kari Hakli. Helsingin kaupunginmuseo. CC BY 4.0.

Keltaisenaan rentukoita

Rentukalla on runsaasti kansanomaisia nimityksiä.

Rentukoita. Kuva: Riitta Korhonen, Kotus.