Siirry sisältöön

kansanperinne

Lisää löylyä!

Varsinaisesti sauna on ollut ja on kiukaan lämmössä hikoilemista, löylyn ottamista ja peseytymistä varten.

Varvas näkyy jo!

Paarmuskan tehtävänä oli hoitaa synnytykseen liittyvät käytännön toimet ja antaa henkistä tukea.

Heinäntekoa (Maaninka v.1928). Kuva: Suomen murteiden sana-arkisto, Kotus.

Halkipohjoisesta maaetelään

Vanha kansa on nimennyt ilmansuuntia paitsi auringon myös maaston ja luonnon merkkien mukaan.

Limasieniä ja poroveikkoja

Suomen murteissa tatti usein merkitsee vähän eri asiaa kuin yleiskielessä.

Ylätalon ukko pahalla päällä

Useimmissa ukkostamista kuvaavissa ilmauksissa viitataan Jumalaan.

Elättikäärmeet

Maan eri osissa olisi kasvatiksi otettua käärmettä nimitetty eri tavoin.

Rantakäärme. Kuva: Vesa Heikkinen.

Verhon takaa

Erilaisista verhoista ja niiden nimityksistä.

Siskokset esittelevät kartiinia eli ikkunan valoverhoa, joka on virkattu vuonna 1928. Kuva: Leena Sarvas. Suomen murteiden sana-arkisto.

Intiaanikesä

Suomessa vanha kansa puhui Pärttylin pikkukesästä.

Juhannuskokot syttyvät

Esivanhempamme ovat uskoneet, että juhlatulilla on puhdistava vaikutus ja että ne karkottavat pahoja henkiä.

Juhannuskokko. Kuva: Petra Saarnisto.

Simaa simasuille

”Siellä miehet mettä juovat, simoa sirettelevät.”