Siirry sisältöön

kansanperinne

Aprillia, aprillia, syö silliä, juo kuravettä päälle

Aprillipäivänä narraaminen on luvallista, eikä narrattavalla ole oikeutta suuttua.

Valoa kansalle

Ennen sähkön valjastamista oli oltava muita konsteja karkottaa elämistä monin tavoin rajoittava pimeys.

Nuotio pimeässä metsässä hankien keskellä. Kuva: Vesa Heikkinen.

Tallirenki Tahvanus

Varsa valjastettiin reen eteen monin paikoin ensimmäisen kerran tapanina.

Juhulaklapin nakkoo

Joululahja on ruotsiksi julklapp. Sanan jälkiosa perustuu kolkuttamista merkitsevään verbiin.

Joulupukki Joulumuoreineen

Nykypäivän piippolakkia kutsutaan joulupukiksi, koska alun perin liikkeellä on ollut pukiksi naamioitunut ihminen.

Viipaloitua leipää

Leivän eri paloilla on ollut monenlaisia nimityksiä.

Reikäleipä. Kuva: Kuva-Plugi.

Ei osaa päivää sanoa

Silloin tällöin sattuu, että työtoveri, naapuri tai joku muu ei tervehdi, vaikka mielestämme pitäisi.

Lisää löylyä!

Varsinaisesti sauna on ollut ja on kiukaan lämmössä hikoilemista, löylyn ottamista ja peseytymistä varten.

Varvas näkyy jo!

Paarmuskan tehtävänä oli hoitaa synnytykseen liittyvät käytännön toimet ja antaa henkistä tukea.

Heinäntekoa (Maaninka v.1928). Kuva: Suomen murteiden sana-arkisto, Kotus.

Halkipohjoisesta maaetelään

Vanha kansa on nimennyt ilmansuuntia paitsi auringon myös maaston ja luonnon merkkien mukaan.