Siirry sisältöön

itämurteet

Haudata koululla

Vanhastaan sanalla koulu on tarkoitettu myös hautajaissaattoa. Mistä tämä on peräisin?

Hautajaissaatto. Kuva: Helge Lehto. Turun museokeskus.

Jontka

Ainakin Pohjois-Karjalassa käytetään sanaa jontka, joka tarkoittaa muun muassa syvää ojaa ja isoa monttua. Mistä sana on peräisin?

Jyrkkäreunainen kuoppa. Kuva: R. Mustonen, Suomen metsämuseo.

Urvahtaa

Minkä alueen murresana on Kielitoimiston sanakirjassakin esiintyvä sana urvahtaa, joka merkitsee ’mennä unenhorteeseen, nukahtaa (hetkeksi)’.

Hoitaja ja vauva Kätilöopistolla, 1964. Kuva Pekka Kyytinen. Museovirasto.

Peitää

Mitä tarkoittaa Kainuussa käytetty verbi peitää, ja miten se taipuu eri persoonissa? Sanaa käytetään esimerkiksi yhteydessä ”nuo matot pitää peitää”, siis ilmeisesti tampata.

Örnäistä

Millaisia merkityksiä on Kainuussa tunnetulla örnäistä-verbillä (murteessa örnästä)?

Mennä supitolhoon

Mitä tarkoittaa ainakin Kainuussa käytetty sana supitoloho? Esimerkiksi jokin hanke tai asia saattaa mennä supitolohoon.

Mitäs siinä ämpyilet!

Mitä ämpyily tarkoittaa? Onko sanan paikka Kielitoimiston sanakirjassa?

Jalankulkijoita puiston risteyksessä. 1957–1961. Kuva: Teuvo Kanerva. Helsingin kaupunginmuseo.

Talous

Mistä tulee sana talous?

Emäntä taloustöissä. 1937. Kuva: Pekka Kyytinen. Museovirasto. CC BY 4.0.

Neituri

Mitä kalaa merkitsee neituri? Raahessa 1940–60-luvuilla kirjoitetussa, osin murteellisessa muistelmatekstissä pojat käyvät ”onkimassa säynäviä ja neitureita”.