Siirry sisältöön

ihminen

Huru-ukot vauhdissa

Huru-ukot olivat kunnalliskodin väen mukaan ”ihan hassuja, vaan ei houruja”.

Sinkkuelämää

Sana sinkku on yleistynyt, koska kieli on tarvinnut sanaa: vanhatpiiat ja vanhatpojat ovat kadonneet.

Tyttö poseeraa Paul Ankan levyn kannen kanssa, 1958. Kuva: Ilona Santaholma. Helsingin kaupunginmuseo. CC BY 4.0.

Suvaitseva suomalainen

Suvaitsevaisuutta tai sen eri vivahteita voidaan nykysuomessa ilmaista monilla tavoilla.

Akkainpuolella

Oikeaan on kautta aikojen suhtauduttu myönteisemmin kuin vasempaan.

Käsi sateessa. Kuva: Vesa Heikkinen.

Lintuja ja ihmisiä

Uhkaa luodaan asioita tehokkaasti nimeten ja kuvaten.

Kaksi varista. Kuva: Vesa Heikkinen.

Kieli keskellä suuta

Sana kieli moninaisine käyttötapoineen, yhdyssanoineen ja johdoksineen kuuluu olennaisena osana jokapäiväiseen puheeseemme.

Tarvitaanko bodia?

Alun perin lääketieteen tarpeisiin 1940-luvulla kehitelty keho on osoittautunut eläväksi sanaksi.

Ruumiin peittämistä kuumilla kivillä (Kiihtelysvaara). Kuva: Suomen murteiden sana-arkisto, Kotus.

Kaupunkisudet

On arveltu, että huomattava osa entisaikojen susipareista oli susipareja vastoin tahtoaan.

Kurikkakymmenellä

On olemassa viikatteeseen rinnastuvia symboleita, jotka näyttäisivät olevan puhtaasti suomalaista perua.

Sungu Rekimatka - Viikatetta teroitetaan 1942 Kuva: Reino Peltola. Kotuksen arkisto.

Vainajan kanssa Viipuriin

Vainaja-sanaa on käytetty etenkin läheisestä sukulaisesta tai tutusta ihmisestä puhuttaessa.

Enkeli hautausmaalla. Kuva: Vesa Heikkinen.