Siirry sisältöön

historia

Helsingin ”amerikkalaiset” Linjat

Ensimmäiset linja-nimitykset tulevat esiin 1887 alueen kaavoittamisen yhteydessä.

Kuka muistaa puhosta?

Puhto on pohjalainen murresana, joka tarkoittaa taloryhmää.

Lapsia Puotinharjun Puhoksessa joskus vuosien 1964 ja 1973 välillä. Kuva: Teuvo Kanerva. Museovirasto. CC BY 4.0.

Kuka keksi Nuuksion?

On arveltu, että nimessä kuultaa saamen kielen joutsenta tarkoittavan sana.

Itsenäisyyden alkulähteillä

Itsenäisyyttä tarkoittivat 1700-luvun sanat itseolevaisuus, itsepysyväisyys, itseseisovaisuus ja itsestänsäseisovaisuus.

Hurraako hurri?

Alkuaan hurri ei ole eteläpohjalaisuus vaan itäsuomalaisuus. Sanan merkityksenkehitys on ollut todella huimaava.

Kadonneitten kansojen kieltä etsimässä

Kielentutkija voi löytää jälkiä suomensukuisia kieliä puhuneista heimoista tutkimalla pohjoisvenäläisiä murteita.

Karjala – karjamaako?

Itse karja-sana on lainattu suomeen muinaisgermaanisesta kielimuodosta, jossa sanan kantamuoto on tarkoittanut joukkoa tai ryhmää.

Kauan on kärsitty vilua ja nälkää

Nälkä-alkuisia paikannimiä on maassamme lähes kaikkialla; harvinaisia ne ovat vain lounaisimmassa Suomessa.

Emsalöstä Ylikeen

Yleisesti voi sanoa, että Suomessa asukkaiden kieli ja seudun paikannimistön kieli on sama.

Syksyinen päivä Porvoossa. Kuva: Sonja Holopainen, Kotus.

Bodominjärven arvoitus

Nimien selittäminen ei käy aivan helposti. Vaikeudet alkavat jo nimissä toistuvasta om-lopusta.

Bodominjärvi marraskuisena päivänä. Kuva: Riitta Korhonen, Kotus.