Itsenäisyyden alkulähteillä
Itsenäisyyttä tarkoittivat 1700-luvun sanat itseolevaisuus, itsepysyväisyys, itseseisovaisuus ja itsestänsäseisovaisuus.
Itsenäisyyttä tarkoittivat 1700-luvun sanat itseolevaisuus, itsepysyväisyys, itseseisovaisuus ja itsestänsäseisovaisuus.
Alkuaan hurri ei ole eteläpohjalaisuus vaan itäsuomalaisuus. Sanan merkityksenkehitys on ollut todella huimaava.
Kielentutkija voi löytää jälkiä suomensukuisia kieliä puhuneista heimoista tutkimalla pohjoisvenäläisiä murteita.
Itse karja-sana on lainattu suomeen muinaisgermaanisesta kielimuodosta, jossa sanan kantamuoto on tarkoittanut joukkoa tai ryhmää.
Nälkä-alkuisia paikannimiä on maassamme lähes kaikkialla; harvinaisia ne ovat vain lounaisimmassa Suomessa.
Yleisesti voi sanoa, että Suomessa asukkaiden kieli ja seudun paikannimistön kieli on sama.
Nimien selittäminen ei käy aivan helposti. Vaikeudet alkavat jo nimissä toistuvasta om-lopusta.
Suomen kielessä on vanhastaan ollut erityiset nimityksensä viidelle peräkkäiselle jouluajan päivälle.
Nyt jo kadonneen tai katoavan yhtenäiskulttuurin ilmiöitä, ihmisten yhteisiä kokemuksia, on niitäkin viime aikoina kutsuttu suuriksi kertomuksiksi.