Siirry sisältöön

historia

Halkipohjoisesta maaetelään

Vanha kansa on nimennyt ilmansuuntia paitsi auringon myös maaston ja luonnon merkkien mukaan.

Ikkunasta akkunaan

Ikkuna on kulttuurisana. Sen murteissa tavattavat merkitykset osoittavat, miten seinässä oleva valoaukko on kehittynyt vuosisatojen kuluessa.

Navettatonttu ikkunassa. Kuva: Vesa Heikkinen.

Mikä kumman kanooppi?

Kanooppi-sana on meillä lainaa muista kielistä, joissa sillä on laajempi merkitys.

Asutteko Vissarion Belinskin kadulla?

Osa Tallinnan katujen uudesta neuvostonimistöstä oli selvästi eri tavoin yhteydessä sosialismiin ja Neuvostoliittoon.

Holotniekka

Kannaksen murteisiin on omaksuttu suuri joukko venäläisiä lainasanoja. Niistä osa levisi edemmäksikin, muihin murteisiin.

Intiaanikesä

Suomessa vanha kansa puhui Pärttylin pikkukesästä.

Hyrysysyn tarina

Hyrysysy tuli esiin sanakilpailussa, jonka sanomalehti Suometar pani pystyyn 1907.

Hyrysysy-karamellipaperi. Valmistaja Karl Fazer, n. 1900. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo. CC BY 4.0.

Markasta euroon

Muitakin rahannimityksiä kuin markka oli toki esillä, esim. Y. S. Yrjö-Koskisen ehdotus suomo.

Kapakka on siisti mesta

Ensimmäiset venäläiset lainasanat ovat lähtöisin ajanlaskumme ensimmäisen vuosituhannen vaihteen tienoilta.

Kuvitus sanalipusta hevonen. ”Kylmäojan Iikka pitelee Polleaan”. Valokuva: J. Kemilä 1946, Utajärvi. Kuva: Kotuksen arkisto.

Helsingin ”amerikkalaiset” Linjat

Ensimmäiset linja-nimitykset tulevat esiin 1887 alueen kaavoittamisen yhteydessä.