Siirry sisältöön

germaaniset lainasanat

Vasta ja vihta

Kesien vakiopuheenaiheisiin kuuluu se, missä päin Suomea käytetään vastaa ja missä vihtaa. Mutta mistä nämä sanat ovat alkuaan lähtöisin, vai ovatko ne aivan kotoperäisiä?

Siinä vasta vihta. Kuva: Vesa Heikkinen, Kotus.

Virka

Mistä tulee sana virka?

Poliisi silakkamarkkinoilla. Helsinki, Kauppatori, 1958. Kuva: Arvo Kajantie. Helsingin kaupunginmuseo. CC BY 4.0.

Rata

Rata on lyhyt ja ytimekäs sana. Mitä siitä voi kertoa?

Muurmannin rata Petroskoin kohdalla. Syksy 1941. Kuva: Museovirasto. CC BY 4.0.

Raide, raito ja raitio

Sanat raide, raitio ja raito muistuttavat toisiaan. Onko niillä yhteinen tausta?

Lapset leikkivät pororaitoa eli ahkioita vetävien peräkkäin sidottujen porojen jonoa. Mutenia, Sodankylä, 1938. Kuva: Samuli Paulaharju. Museovirasto. CC BY 4.0.

Kunta ja ‑kunta

Suomen kielessä on monia erilaisia kuntia. On kymmenkunta, paikkakunta, lautakunta, seurakunta, valtakunta ja sitten ihan pelkkä kunta. Tiedetäänkö, mikä niistä oli ensin ja mistä ne ovat peräisin?

Syksyinen päivä Porvoossa. Kuva: Sonja Holopainen, Kotus.

Luode ja luode

Suomen kielen luode tarkoittaa sekä lännen ja pohjoisen välistä ilmansuuntaa että laskuvettä. Miksi?

Maisema merenrannasta. Etualalla rantakivikkoa, taustalla sinistä merta.

Tauti

Mikä on sanan tauti alkuperä?

Marian sairaala. 1941–1942. Kuva: Väinö Kannisto. Helsingin kaupunginmuseo. CC BY 4.0.

Yskä

Miten yskä on ymmärrettävä? Omaperäisenä vai muualta hankittuna?

Yskäntablettipurkki. Kuva: Turun museokeskus. CC BY-ND 4.0.

Nuha

Nuha kuulostaa vähän siltä kuin sanan sanojalla olisi nenä tukossa. Tuleeko sana siitä?

Mies niistää nenäänsä kauppatorilla Vanhan Rauman kaupunginosassa. 1950–1960-luku. Kuva: Raimo Seppälä. Satakunnan museo. CC BY 4.0.

Verkko

Nykykielessä on monenlaisia verkkoja. Mistä sana verkko on lähtöisin?

Verkkoa kudotaan, 1942. Kuva: E. Nurmi. Sotamuseo. CC BY 4.0.