Siirry sisältöön

Elävät päät

Enämmin lännestä paremmin itään

Sanat paremmin ja enemmän toimivat vanhassa kirjasuomessa vertailumuotojen rakennuspalikoina.

Inkoon kirkon kattomaalauksia. Kuva: Pirkko Kuutti, Kotus.

Kallis ja parjattu pontikka oli myös terveydellinen juoma

Palo-, pala-, palan-, palant-, palanto-, palanut- ja palonviina – rakkaalle tisleelle oli monia nimiä.

Inkoon kirkon kattomaalauksia. Kuva: Pirkko Kuutti, Kotus.

Partaalla

Miten parras-sanaa on käytetty vanhassa kirjasuomessa? Kuinka käyttötavat ovat muuttuneet?

Inkoon kirkon kattomaalauksia. Kuva: Pirkko Kuutti, Kotus.

Sola, tuo taivaallinen näköalapaikka

Suomentaja Agricolan ratkaisu vai anonyymin latojan tekosia?

Inkoon kirkon kattomaalauksia. Kuva: Pirkko Kuutti, Kotus.

Minna Canthin tärpit vanhasta kirjasuomesta

Nainen kelpasi profetissaksi muttei oppimestariksi.

Inkoon kirkon kattomaalauksia. Kuva: Pirkko Kuutti, Kotus.

Käytösopas käteen ja 1600-luvulle!

”Pidoisa olcon iloisus läsnä”, neuvoo Erasmus Rotterdamilainen.

Inkoon kirkon kattomaalauksia. Kuva: Pirkko Kuutti, Kotus.

Vanhan kirjasuomen sanakirja taas uuden edessä

Päätoimittajan mietteitä vuoden vaihtuessa.

Inkoon kirkon kattomaalauksia. Kuva: Pirkko Kuutti, Kotus.

Enteitä joulunpyhinä ja koko vuoden juoksussa

Joulun edellä monia mietityttää, onko luvassa lunta. Entä jos vastaus tulikin jo syyskuussa tai viime loppiaisena?

Inkoon kirkon kattomaalauksia. Kuva: Pirkko Kuutti, Kotus.

Paavali, Lutherus ja muut pyhät

Keitä Suomen luterilaiset kutsuivat pyhiksi Ruotsin vallan aikana?

Inkoon kirkon kattomaalauksia. Kuva: Pirkko Kuutti, Kotus.

Pyterä lakiteksti selkeäksi

Jo 1400-luvulla haluttiin selkeyttä hämäriin ja epäselviin säädöksiin.

Inkoon kirkon kattomaalauksia. Kuva: Pirkko Kuutti, Kotus.