Siirry sisältöön

Elävät päät

Mikä ei ole kiellettyä, on sallittua

Ruotsissa hyväksyttiin 250 vuotta sitten painovapausasetus. Merkitsikö sanan- ja painovapaus 1700-luvulla samaa kuin nykyään?

Inkoon kirkon kattomaalauksia. Kuva: Pirkko Kuutti, Kotus.

Synnin lokaa tonkimassa

Onko ilmaus ”synnin loka” uskonnollista kieltä, ja mistä se on lähtöisin?

Inkoon kirkon kattomaalauksia. Kuva: Pirkko Kuutti, Kotus.

Lokakuu on lokaa − vai mitä kaikkea?

Lokakuuta ei oikein voi väittää kauniiksi kuukauden nimeksi.

Inkoon kirkon kattomaalauksia. Kuva: Pirkko Kuutti, Kotus.

Ahkeruuden kautta täydellisyyteen

Opettajan opas 200 vuoden takaa: Jaakko Juteini antaa kymmenen vinkkiä lukutaidon opetukseen.

Inkoon kirkon kattomaalauksia. Kuva: Pirkko Kuutti, Kotus.

Olympiaspelien eli kilvoituskisojen äärellä

Nykyaikaisia olympialaisia ei tunnettu vielä 1700-luvulla, mutta suomen vanha kirjakieli tunsi olympiaspelit.

Inkoon kirkon kattomaalauksia. Kuva: Pirkko Kuutti, Kotus.

Hiestä vai raudusta vihtaan?

Taittelisiko juhannussaunaan vihdat hies- vai rauduskoivusta? Lehdesten valinta on tuottanut päänvaivaa ennenkin.

Inkoon kirkon kattomaalauksia. Kuva: Pirkko Kuutti, Kotus.

Tupla-annos kevään riemua

”Linnut luodhud caick iloidzevat, Ilma on iloa täynäns”, runoili Hemminki Maskulainen 400 vuotta sitten.

Inkoon kirkon kattomaalauksia. Kuva: Pirkko Kuutti, Kotus.

Mikael Agricola ja välimerkit

Vinoviiva näytti 1500-luvulla tauon paikan.

Inkoon kirkon kattomaalauksia. Kuva: Pirkko Kuutti, Kotus.

Kewät keickuin tulepi Ilon cansa ilmestypi

Kevään merkkejä etsitään vuosi vuodelta yhä aikaisemmin, kuka mistäkin.

Inkoon kirkon kattomaalauksia. Kuva: Pirkko Kuutti, Kotus.

Kaikki lapset laulamaan!

Ensimmäinen suomenkielinen koululaulukirja täyttää 400 vuotta.

Inkoon kirkon kattomaalauksia. Kuva: Pirkko Kuutti, Kotus.