Sana portaali on Kielitoimiston sanakirjan mukaan vakiintunut kahteen eri merkitykseen. Ensimmäinen viittaa rakennusalan kielessä monumentaaliseen, usein taideteoksin koristettuun sisäänkäyntiin. – Tällaista konkreettista, tuomiokirkkomaisen mahtipontista portaalia Kotimaisten kielten keskuksesta ei harmi kyllä löydy, mutta portaali-sanan toinen, tietotekninen merkitys on meilläkin arkikäytössä: sivu, joka tarjoaa käyttäjälle pääsyn useaan palveluun samalla kertaa.
Kotus.fi-sivustolle avattiin viimejoulukuisen verkkouudistuksen yhteydessä sanakirjaportaali, yhteishaku verkkosanakirjojen kokoelmaan, eräänlainen sähköinen sanakirjasto. Sen päätarkoituksena on helpottaa sanatietojen löytämistä. Kätevimmin portaalisivulle pääsee suorasta osoitteesta kotus.fi/sanakirjaportaali, mutta linkki sivulle löytyy myös kotus.fi-sivuston Sanakirjat-pääosiosta. Kolmas toimiva polku kulkee sivuston haun kautta (kirjoita hakukenttään ”sanakirjaportaali”).
Monenlaista tietoa portaalista
Lähestytäänpä sitten portaalia, tuota Kotus-sanakirjojen mahtavaa pääovea. Alkutervehdysten ja tuiki tärkeiden ohjeiden alta sisäänkävijä löytää luukun eli hakukentän, johon voi kirjoittaa kaipailemansa sanan tai merkkijonon. Tulokseksi tulee listaus eri sanakirjojen hakusanaosumista. Kannattaa huomata, että oletuksena on haku kaikista sanakirjoista; jos haluaa hakea vain tietyistä sanakirjoista, täytyy klikkailla valintaruutuja sen mukaisesti.
Jos käyttäjää esimerkiksi kiinnostaisi, mitä Kotuksen sanakirjat tietävät kertoa sanasta portaali, kirjoitettaisiin tuo merkkijono hakukenttään. Fiktiivistä koekäyttäjää kiinnostaa nyt koko sanakirjavalikoima, joten emme tee valintaruuduille mitään. Portaali-haku portaalista antaa kuudesta sanakirjasta yhteensä 8 osumaa: Kielitoimiston sanakirjasta ja Suomi–ruotsi-suursanakirjasta löytyy hakusanan portaali lisäksi artikkeli myös sanasta portaalinosturi (’vars. satamassa käytettävä nosturi, jonka pukkimaisen jalkarakenteen alle mahtuu esim. rautatievaunu’).
Tuloksia pääsee tutkimaan lähemmin selaamalla sanakirjoittain jaoteltua tuloslistaa. Löydetyt hakusanat toimivat linkkeinä, jotka johtavat verkkosanakirjan kyseiseen artikkeliin. Samalla tavalla toimii hakusanojen alla oleva ”Näytä lisää” -painike.
Klikkailemalla tuloksia auki opitaan, että portaali on ruotsiksi en portal (mikä ei juuri yllätä), ja sillä on samat rakennusalan ja tietotekniikan merkitykset kuin suomessa. Sanan taustaa puolestaan avaa Suomen etymologisen sanakirjan osuma: portaali on perua muinaisranskasta, jossa portal tarkoitti sekä monumentaalista sisäänkäyntiä että isoa porttia. Johdoksen pohjana on ranskan porte ’ovi, portti’ ja edelleen latinan porta ’portti’.
Portaali-sanahaulla löytyy tuloksia myös kolmesta maahanmuttajakielten sanakirjasta: Suomi–somali-sanakirjasta, Suomi–kurmandži-sanakirjasta sekä Suomi–sorani-sanakirjasta. Kurmandžissa käytetään sanaa portal, mutta somalissa ja soranissa varsinaista vastinetta ei näytä olevan. Sen sijaan sanakirjoissa annetaan selite sille, mitä suomen portaali-sanalla tarkoitetaan.
Etsikää niin te löydätte
Toisena esimerkkinä voisi toimia vaikkapa etsiä-verbin etsiminen portaalista. Kuvitteellinen koekäyttäjä heittäytyy nyt nirsommaksi, sillä häntä kiinnostaa kyseinen teonsana vain kielellisen variaation näkökulmasta: mitä kaikkea etsimisellä on vanhastaan tarkoitettu? Täppäilläänpä siis sanakirjastosta hakukohteiksi vain teokset Suomen murteiden sanakirja ja Vanhan kirjasuomen sanakirja. Iloksemme molemmista tulee osuma.
Kun klikataan auki listassa ensimmäisenä oleva Suomen murteiden sanakirjan tulos, etsijä löytää oitis kiinnostavaa tietoa. Etsiminen on vanhastaan ollut yleisintä itämurteiden alueella. Länsimurteissa vastaavassa merkityksessä on ollut tyypillisempää puhua hakemisesta, kun taas Peräpohjolassa ja suuressa osassa Varsinais-Suomea etsiä-verbiä ei ole käytetty lainkaan.
Etsimisen perusmerkitys liittyy murteissakin kateissa tai tietymättömissä olevan tavoitteluun, mutta sen lisäksi sanalla on ollut muutamia erityisiä käyttötapoja. Se on esimerkiksi ollut osa kiteymää etsiä jonkun päätä, jolla on viitattu täiden etsimiseen ja poistamiseen. Tull ettimää mu päätäni, sanoi porilainen, oletettavasti silloin kun päänahkaa kutitti. – Sanonta tunnetaan muuten myös Karjalan kielen sanakirjassa muodossa ettšie peätä, mutta etsiä-portaalihaulla sitä ei saa näkyviin, sillä verbin perusmuoto eroaa sen verran suomesta.
Paikoitellen Kymen ja Etelä-Karjalan alueella etsiä on voinut tarkoittaa myös poimimista – kuten Luumäellä, jossa Uolevikii etti sokerlaatikollisen marjoja. Vielä erikoisemmalta tuntuu kyseisen verbin käyttäminen merkityksessä ’synnyttää’, mutta siitäkin löytyy esimerkkejä: Vahvialassa hevonen essii varsan. Joutsassa puolestaan etsiä (murteellisessa asussa ehtiä) on voinut viitata myös enteilemiseen, sillä sadetta on ennakoitu toteamalla: rupee sajetta ehtim̆mään yöks.
Kielellistä vaihtelua janonnut portaalinpenkoja olisi varmaankin sangen tyytyväinen jo murresanakirjan löydöksiinsä, mutta tokihan hän silti avaisi vielä Vanhan kirjasuomen sanakirjan tuloksen. Verkkosanakirjassa heti etsiä-artikkelin alussa tulijaa tervehtää Agricolan Rucouskirian lausahdus Etziket nijn te leudhetta, ’etsikää niin te löydätte’ – kas, juuri niinhän me teimme.
Suomen vanhassa kirjakielessä etsimistä on käytetty paitsi nykykielestä tutussa perusmerkityksessä myös lukuisissa eri kiteymissä. Etsiä on voinut viitata muun muassa kotietsintöjen tekemiseen ja muuhun tarkastamiseen, tavoitteluun ja saavuttamispyrkimyksiin, suunnittelemiseen ja harkintaan, oikeuden hakemiseen, velkomiseen ja jopa rankaisemiseen tai kostamiseen.
Näin olemme saaneet raapaistua portaalin pintaa, hieman kurkistelleet sanakirjojen pääoven kynnykseltä sisään. Mitä ihmeitä ja sana-aarteita sen syövereihin kätkeytyykään! Nyt pyytäisin kieli-ihmisiä, sanafaneja ja sivustosurffaajia astumaan rohkeasti peremmälle. Onko jokin sana, mitä olet aina itseksesi ihmetellyt? Mitä kaikkea lempisanaasi liittyykään? Portaalissa tavanomaisenkin oloinen sana voi yllättää etsijänsä. Jos et usko minua, usko Agricolaa ja catzo, lue, etzi, ia tutki!