Suomen kielen lautakunnan vuoden 2025 ensimmäinen kokous pidettiin 21. maaliskuuta. Tapaamisessa käsiteltiin sekä laajoja että yksityiskohtaisia kielen ilmiöitä.
Kokous alkoi kielentutkimuksen merkeissä, kun Elizabeth Peterson ja Katariina Pyykkö esittelivät Kieliasenteet ja -ideologiat Suomessa -hanketta (Language awareness and ideologies in Finland, LAIF). Hankkeessa selvitetään englannin kielen käyttöä ja siihen liittyviä asenteita kyselyjen ja haastattelujen avulla.
Englanti ja uhkapuhe
LAIF-hankkeen tutkijoiden tekemässä verkkokyselyssä enemmistö vastaajista oli alle 40-vuotiaita. Vastaajat pitivät englannin kielen vaikutusta suomeen luonnollisena ja omaa kielitaitoaan hyvänä, mutta suhtautuivat anglismeihin kielteisesti ja näkivät englannin jossain määrin uhkana suomelle. Aiempaan tutkimukseen verrattuna asenteet englannin kieltä kohtaan ovat muuttuneet kielteisemmiksi, samalla kun englannin käyttö suomalaisessa arjessa on yleistynyt.
Suomeen muuttaneiden aikuisten kysely- ja haastatteluaineistossa vastaajat kertoivat käyttävänsä englantia arjessaan paljon ja usein myös mielellään, joskin suomi on tärkeä kieli esimerkiksi terveysalalla. Tutkimustuloksista voi lukea lisää hankkeen blogista.
Lautakunnan kokouksessa pohdittiin, näkyykö hankkeen tuloksissa englantiin liittyvän uhkapuheen yleistyminen ja vakiintuminen. Keskustelua käytiin myös siitä, että asenteet suomalaisittain äännettyä, niin sanottua rallienglantia kohtaan ovat muuttuneet entistä sallivammiksi: onko kielihäpeä viimein heitetty pois?
Eriä mieltä eristä?
Suomen kielen lautakunta keskusteli myös eri-adjektiivia koskevista suosituksista. Pöydällä olivat adjektiivin nykyisellään norminvastaiset käyttötavat, joita edustavat seuraavat esimerkit:
Asia on eri (eri yksinäisenä predikatiivina)
Tilanne on eri kuin ennen (eri kuin -rakenne)
Olen eriä mieltä ihan erillä tavalla (eri-sanan taivuttaminen)
Lautakunta suhtautui varovaisen sallivasti eri kuin -rakenteeseen ja predikatiivina käytettävään eri-adjektiiviin. Sen sijaan adjektiivin taivuttamista ei pidetty yleiskieleen sopivana, vaikka taipuneita muotoja esiintyykin murteissa ja jonkin verran myös yleiskielisissä yhteyksissä. Aiheen käsittelyä jatketaan Kotimaisten kielten keskuksessa.