Valtionarkiston tutkijasali 1910-luvulla. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.
Valtionarkiston tutkijasali 1910-luvulla. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.

Nykyään puhutaan paljon digitaalisuudesta. Termiä käytetään yleensä metaforisesti siten, että sillä tarkoitetaan yleisesti internetin kautta käytettäviä palveluita, aineistoja ja niin edelleen.

Olen huomannut, että monesti analoginen toimii digitaalisen vastakohtana myös tällaisessa metaforatyyppisessä käytössä. Puhutaan esimerkiksi analogisista kirjoista kun tarkoitetaan painettuja aineistoja sähkökirjojen vastakohtana. Tämä tuntuu oudolta. Arkistolaitoksessa on omaksuttu termi analoginen asiakirja, jolla nähtävästi tarkoitetaan perinteistä paperista asiakirjaa.

Analogisuus tarkoittaa tekniikassa signaalin välittämisen tapaa, vastakohtanaan digitaalinen signaali. Mielestäni tämä käyttötapa alkaa olla jo varsin kaukaa haettu. Olisi kiinnostavaa kuulla näkemyksiä.

Nimimerkki ”Analogia”



Terävästi-palstalla julkaistaan vierailevien kirjoittajien tekstejä ja Kotus-blogin lukijoiden keskustelunavausehdotuksiin perustuvia blogimerkintöjä. Ehdotuksia voi lähettää palautelomakkeella. Palstantekstit eivät edusta blogitoimituksen näkemyksiä saati Kotuksen virallista kantaa.

Jaa