Millainen on hyvä oppilaitoksen nimi? Pitääkö siitä näkyä, että kyseessä on juuri oppilaitos?
Suomen kielen lautakunta on antanut suosituksen oppilaitosten nimistä vuonna 2004. Lautakunta painottaa, että oppilaitosten nimissä on tärkeää olla oppilaitoksen tyyppiä ilmaiseva sana, kuten yläkoulu, ammattiopisto tai ammattikorkeakoulu.
Jos alkuosana on ‒ hyvän käytännön mukaisesti ‒ sijaintia ilmaiseva paikannimi, se on genetiivimuodossa, kuten nimessä Tampereen yliopisto. Tampereen uudelle korkeakoululle perjantaina 7.10. ehdotettu nimi Tampere-yliopisto ei sen sijaan noudata tätä suositusta.
Myös Kotimaisten kielten keskuksen Hyvää virkakieltä -kolumneissa on kuluvana syksynä otettu kantaa oppilaitosten nimiin. Niissä on muun muassa arvosteltu keinotekoisista paikannimistä ja muistutettu oikeasta tavasta muodostaa lyhenteitä.
Oppilaitosten nimeämisestä ja nimien oikeinkirjoituksesta:
Oppilaitosten nimet
Opetuksen järjestäjä päättää oppilaitoksen nimestä. Hyvä oppilaitoksen nimi on kohdettaan kuvaava. Se kertoo kuulijalle, missä oppilaitos sijaitsee ja minkä koulutusasteen opetusta se tarjoaa (Leppävirran lukio, Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto, Kimitoöns gymnasium).
Alkukirjain: viranomaisten, virastojen ja oppilaitosten nimet
Valtionhallinto ja muu julkishallinto koostuu monenlaisista laitoksista, joiden nimet voivat olla hyvinkin erityyppisiä. Alkukirjaimen koko määräytyy yleensä sen mukaan, minkätyyppistä laitosta nimen loppuosa tarkoittaa.
26.6.2024: Korvattu Kielitoimiston ohjepankin linkki Hyvän nimistön oppaaseen johtavalla linkillä.