Kävin maistraatissa huhtikuussa 2013. Syy oli varsin tavanomainen: hankin todistuksen, jonka perusteella avioitumiselleni ei ollut esteitä. Muutamaa viikkoa myöhemmin menin naimisiin puutalossa valkovuokkojen keskellä − maistraatin henkikirjoittajan vihkimänä. Ei ihan tavanomainen päivä minulle.
Elämänmakuinen virasto
Monelle suomalaiselle maistraatti on tuttu niin sanana kuin virastonakin. Maistraatti on mukaelma ruotsin sanasta magistrat, joka puolestaan juontaa juurensa latinan hallintoa tarkoittavasta sanasta magistratus.
Maistraateiksi kutsuttiin alun perin kaupunkien järjestyksestä, talousvallasta ja lupa-asioista vastaavia virastoja. Esimerkiksi Tampereen Sanomissa 15.12.1885 kaupungin maistraatti ilmoittaa järjestävänsä valtuusmiesten vaalit ja kehottaa talonomistajia tarkistuttamaan uuniensa piiput. Vuosina 1978–1993 maistraatit toimivat oikeushallinnon viranomaisina, kunnes vuonna 1996 nimitys otettiin uudelleen käyttöön valtion paikallishallintoon.
Maistraattien tehtävät ovat viime vuosikymmeninä kietoutuneet elämiemme merkityksellisiin kiinne- ja käännekohtiin: häihin, läheisen kuolemaan, pieniin ihmisen alkuihin. Maistraateissa on rekisteröity uusia perheenjäseniä, muutettu etu- ja sukunimiä ja päätetty edunvalvojista. Niihin on tehty muuttoilmoituksia ja niistä on hankittu sukuselvityksiä.
Toimivaa sanaa kannattaa vaalia
Vuoden 2020 alustaVäestörekisterikeskus ja maistraatit yhdistyivät Digi- ja väestötietovirastoksi. Viime syksynä pohdimme Kotimaisten kielten keskuksen nimistönhuollossa, miten organisaatiomuutos vaikuttaa palveluiden löydettävyyteen ja kielenkäytön vaivattomuuteen. Eräässä sähköpostikeskustelussa päätimme ehdottaa Väestörekisterikeskukselle, että tuttu nimitys maistraatti − magistraten säilytettäisiin uuden viraston alaorganisaatioiden nimissä, ja perustelimme ehdotusta näin: ”Se tukisi Digi- ja väestötietoviraston palveluiden jatkuvuutta, tunnettuutta ja löytymistä.”
Mediassakin organisaatiomuutoksesta kirjoitettiin syksyllä. Hämeen Sanomat otsikoi, että ”naimisiin pääsee edelleen maistraatissa, vaikka nimi muuten muuttuukin”. Artikkelissa tuleva Digi- ja väestötietoviraston pääjohtaja toteaa: ”Siviilivihkimisten kohdalla on vakiintunut tapa puhua naimisiin menosta maistraatissa. Kyltteihin tulee siten yhä näkyviin myös sana maistraatti.”
Maistraateista palvelupaikoiksi?
Google-haku ”maistraatit” tuottaa 7. tammikuuta 2020 osuman, jonka otsikkona on Kaikki maistraatit. Kun osumaa klikkaa, se johtaa Digi- ja väestötietoviraston verkkosivulle Palvelupaikat. Siellä sanaa maistraatti ei mainita lainkaan. Ei edes entisenä viranomaisena, jonka käyntiosoitteet lienevät pääosin ennallaan, mutta jonka tehtävät ovat nyt siirtyneet Digi- ja väestötietovirastolle.
Onko siviilivihkimisen valinneen siis sittenkin mentävä naimisiin Digi- ja väestötietoviraston palvelupaikassa? Entä kuinka moni maistraatin yhteystietoja etsivä ymmärtää verkkosivuilta löytyvän tiedon perusteella, että virastot ovat yhdistyneet ja hän on Palvelupaikat-sivulle päädyttyään aivan oikeassa osoitteessa?
On ilahduttavaa, että Digi- ja väestötietoviraston palvelupaikkojen yhteydessä käytetään yhä myös tuttuja sanoja maistraatti ja magistraten. Toisistaan poikkeava nimitieto paikan päällä ja verkossa on kuitenkin omiaan sekoittamaan palvelun etsijää. Kun maistraattia aiotaan käyttää palvelupaikkojen kylteissä, olisi se syytä mainita myös viraston verkkosivuilla.
- Turtia, Kaarina: Sivistyssanat, 2001.
Nimien viemää -blogia kirjoittavat erisnimiin hurahtaneet Kotuksen asiantuntijat. Blogissa pohditaan nimiä ja niihin liittyviä ilmiöitä eri näkökulmista. Aiheena ovat kaikenlaiset nimet paikan- ja henkilönnimistä viranomaisten ja yritysten nimiin.