Siirry sisältöön
Kotuksen joulukalenteri 2024. Luukku 24.

Joulukalenterissa sukelletaan 2000-luvun uudissanasatoon! Kalenterin jokaisessa luukussa esitellään kolme uudissanaa 2000-luvun alusta tähän päivään. Sanat ovat peräisin Nykysuomen sanatietokannasta, joka on Kotimaisten kielten keskuksessa toimitettavan Kielitoimiston sanakirjan tärkein lähdeaineisto. Tietokantaan lisätään uusia sanoja ja uudessa merkityksessä käytettyjä vanhoja sanoja.

Oikein hyvää ja rauhallista joulua sekä mitä onnellisinta uuttavuotta kaikille Kotuksen joulukalenteria seuranneille. Joulukalenterimme huipentuu vähemmistökielten viime vuosien uudissanoja esittelevään luukkuun! Olemme vastaanottaneet uudissanoja suomalaisella ja suomenruotsalaisella viittomakielellä; inarinsaameksi, koltansaameksi ja pohjoissaameksi; karjalaksi sekä Suomen romanikielellä. Suurkiitokset kaikille uudissanoja toimittaneille!


Sähköpotkulauta (suomalainen viittomakieli): sähkökäyttöinen potkulauta.

Suomalaisen viittomakielen uudissana on sähköpotkulauta. Vuodesta 2017 laajemman maailmanvalloituksensa aloittaneet sähköpotkulaudat eli skuutit tai e-potkulaudat ovat nykyään tuttu näky myös suomalaiskaupunkien arjessa. Skuutista on puhuttu Viiden kärki -juttusarjassa vuonna 2022, ja Riitta Eronen on kirjoittanut e-alkuisista sanoista Kieli-ikkunassa jo vuonna 2001.

Suomenruotsalaisen viittomakielen uudissana on resiliens eli resilienssi. Henna Makkonen-Craig käsittelee sanaa ja sen merkitystä Kielikellossa vuonna 2021: ”Resilienssissä on kyse yksilön tai yhteisön henkisestä kapasiteetista, kyvystä selvitä toimintakykyisenä läpi kriisien ja kuormittavien tilanteiden. Yksilötasolla resilienssin arvellaan vaikuttavan laajemminkin elämänkulkuun.”

Resiliens – resilienssi (suomenruotsalainen viittomakieli): kyky pysyä toimintakykyisenä vaikeissa muutostilanteissa ja palautua niistä.
Juvsâttetteevuotâ – saavutettavuus (inarinsaame): se että jokin on vaivatta kaikkien, myös erityisryhmien, käytettävissä tai tavoitettavissa.

Inarinsaamenkieliseksi uudissanaksi valikoitui juvsâttetteevuotâ eli saavutettavuus. Saavutettavuudella tarkoitetaan muun muassa verkkomaailman esteettömyyttä, jotta mahdollisimman monet erilaiset ihmiset pystyisivät käyttämään verkkosivuja ja palveluja mahdollisimman helposti. Saavutettavuudesta säädetään myös laissa. Kielellisestä saavutettavuudesta voi lukea lisää Hyvän virkakielen ohjeista.

Koltansaamen uudissana on käckksueiʹnnäʹllbaž tai käckksueiʹnnpeiʹvvlååddaž, joka tarkoittaa nokkosperhosta. Koltansaamea varten normitetaan koko ajan uusia sanoja, kuten juuri nokkosperhonen. Nokkosperhonen on eräs Suomen yleisimmistä perhosista, ja se on tavallinen näky jo maaliskuun loppupuolella. Ehkäpä kolmen kuukauden päästä pääsemme kevätauringon lämmössä nauttimaan nokkosperhosten lepattelusta.

Käckksueiʹnnpeiʹvvlååddaž ~ käckksueiʹnnäʹllbaž – nokkosperhonen (koltansaame):
ruskea- ja mustatäpläinen päiväperhonen, jonka toukka elää nokkosissa.
Njunušvaláštallan – huippu-urheilu (pohjoissaame): urheilu jonka tavoitteena on huipputulosten saavuttaminen.

Erääksi uudeksi pohjoissaamenkieliseksi sanaksi on tänä vuonna hyväksytty njunušvaláštallan eli suomeksi huippu-urheilu. Vesa Heikkinen on vuonna 2013 kirjoittanut Kielikellossa huippu-alkuisista yhdyssanoista. Huomiota saavat myös muut huiput ja huiputtamiset. Toivottavasti huippu-urheilussa on tätä nykyä mahdollisimman vähän huiputtamista!

Karjalankielisenä sanana on plikkužurnalizmu eli klikkausjournalismi. Klikkausjournalismilla tarkoitetaan sitä, kun verkkolehtijuttujen otsikot laaditaan niin uteliaisuutta herättäviksi, että ne saavat lukijan klikkaamaan sisään juttuun. Klikkausjournalismissa uutisen keräämien klikkausten määrä lisää mainostuloja, ja monet lukijat ärsyyntyvät harhaanjohtavista ja sensaationhakuisista otsikoista. Klikkausjournalismi on päässyt vuoden 2013 sanapoimintojen joukkoon.

Plikkužurnalizmu – klikkausjournalismi (karjala): journalismista jossa otsikot laaditaan verkossa niin uteliaisuutta herättäviksi, että ne saavat lukijat klikkaamaan otsikkoa ja katsomaan juttua.
Atomiakodžoor – ydinvoima (Suomen romanikieli): nukleonien välinen (ydintä koossa pitävä) voima; ydinenergia.

Suomen romanikielen uudissanaksi valikoitui atomiakodžoor eli ydinvoima. Suomen ensimmäinen ydinvoimala sijaitse Loviisassa ja se avattiin vuona 1977. Suomen kielen ydin on sanastomme vanhinta kerrostumaa, ja se tunnetaan kaukaisimmissakin sukukielissä. Sanan alkuperästä on kirjoitettu Kotuksen sivuilla.

Jaa