Siirry sisältöön
Kotuksen joulukalenteri. Luukku 18.

Joulukalenterissa sukelletaan 2000-luvun uudissanasatoon! Kalenterin jokaisessa luukussa esitellään kolme uudissanaa 2000-luvun alusta tähän päivään. Sanat ovat peräisin Nykysuomen sanatietokannasta, joka on Kotimaisten kielten keskuksessa toimitettavan Kielitoimiston sanakirjan tärkein lähdeaineisto. Tietokantaan lisätään uusia sanoja ja uudessa merkityksessä käytettyjä vanhoja sanoja.

Kuka päättää kansallisperhosen? Milloin on ylikulutuspäivä? Liittyykö pesusienitekniikka peseytymiseen? Luukussa numero 18 tarkastellaan vuoden 2017 sanoja.


Kansallisperhonen (substantiivi): kansalliseksi symboliksi valittu perhonen.

Kansallisperhosella tarkoitetaan kansalliseksi symboliksi valittua perhosta. Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi järjestettiin kilpailu, jossa maan kansallisperhoseksi äänestettiin paatsamasinisiipi. Samankaltaisia kansallis-etuliitteellä nimettyjä Suomelle ja suomalaisuudelle merkittäviksi koettuja asioita ovat muun muassa kansalliseläin, kansallislaulu ja kansalliseepos.

Ylikulutuspäivä viittaa päivään, jolloin uusiutuvia luonnonvaroja on kulutettu suhteessa saman verran kuin maapallo pystyy vuodessa kestävästi tuottamaan. Päivä perustuu Global Footprint Network -tutkimuslaitoksen laskelmiin ekologisesta jalanjäljestä. Ylikulutuspäivää on kutsuttu myös ekovelkapäiväksi.

Ylikulutuspäivä (substantiivi): se laskennallinen päivä vuodesta, jolloin on kulutettu koko vuoden luonnonvarat.
Pesusienitekniikka (substantiivi): vettä imevien viherkerrosten lisääminen betonisiin kaupunkiympäristöihin tulvimisen välttämiseksi.

Pesusienitekniikka on menetelmä, joka on kehitetty helpottamaan betonisten suurkaupunkien kuumuutta ja tulvia. Jos esimerkiksi maan alle rakennetun parkkihallin päälle lisätään kerros maa-ainesta ja kasvillisuutta, sadevesi imeytyy maa-ainekseen ja kasvit haihduttavat sen ilmaan. Pesusienitekniikka-nimitys johtuu siitä, että viherkerrokset toimivat ikään kuin imukykyisenä pesusienenä.

Jaa