Suomenruotsalaista kielenhuoltoa
Suomenruotsi ei ole oma erillinen kielensä.
Kolumniaarrearkku
Kielestä on kirjoitettu vuosien saatossa mitä moninaisimmista näkökulmista. Kolumniaarrearkkuun on koottu yli 1 200 kielen asiantuntijoiden laatimaa kirjoitusta vuosilta 1996–2023. Aarrearkussa on monipuoliset hakumahdollisuudet. Tervetuloa kiehtovan kielitiedon ja -keskustelujen äärelle!
Suomettuminen ennen ja nyt
Neuvostoliiton romahdettua 1990-luvun alussa suomettuminen jäi virattomaksi.
Suomi – tuhansien soiden maa?
Suomi-sanan alkuperän selvittäminen on erityisen työlästä, koska kyseessä on erisnimi.
Suomi EM-altaan 16:s – urheilukielen merkintäseikoista
Teksteissä vilisee lyhenteitä ja erilaisia välimerkkejä.
Suomi kolmannelle vuosikymmenelleen EU-kielenä
Vuoden 1995 jälkeen olemme saaneet virkakieleen uuden alalajin, EU-suomen, arvioivat Aino Piehl ja Pirkko Nuolijärvi kolumnissaan.
Suomipojan suomirap
Kielenkäytössä sanatyyppi suomirap tuntuu hyvinkin käyttökelpoiselta, ja sen mukaan syntyy yhä uusia sanoja.
Suullinen asiointi – räätälöintiä ja yhteistä toimintaa
Se, mikä tekee viranomaisten suullisista palveluista toimivia ja tehokkaita, voisi auttaa kirjoitetunkin virkakielen kehittämisessä, pohtii Liisa Raevaara.