Lounaalle Mättökinkkiin
Ravintoloista puhuttaessa turvaudutaan monesti muuhun kuin viralliseen nimeen.
Kielestä on kirjoitettu vuosien saatossa mitä moninaisimmista näkökulmista. Kolumniaarrearkkuun on koottu yli 1 200 kielen asiantuntijoiden laatimaa kirjoitusta vuosilta 1996–2023. Aarrearkussa on monipuoliset hakumahdollisuudet. Tervetuloa kiehtovan kielitiedon ja -keskustelujen äärelle!
Ravintoloista puhuttaessa turvaudutaan monesti muuhun kuin viralliseen nimeen.
Suomen kielessä juhlapäivien nimet kirjoitetaan pienellä, samoin kuin viikonpäivien tai kuukausien nimet.
Luetelmia ei kannata käyttää ylettömästi, koska niitä vilisevä teksti vaikuttaa herkästi luonnosmaiselta.
Lukijaa puhuttelevat ohjeet ovat suositeltavia, mutta joskus yleinenkin ohje voi olla toimiva, kirjoittaa Liisa Raevaara.
Todella kiihkeästä tunteesta on kyse vertauksessa ”rakastunut kuin lukkarin kissa”.
Tutumpia ovat kiinteissä sanonnoissa ja sananparsissa esiintyvät datiivigenetiivit: luojan kiitos, anna kättä köyhän miehen, köyhällä on lämmin koura.
Luomu on aikoinaan lyhennetty jo valmiista yhdyssanasta luonnonmukainen.