Siilinjärvi-nimen tausta

Siilinjärvi on entinen Juurusveden lahti. Sen rannalle muodostui vuonna 1908 Kasurilan seurakunta. Nimi muutettiin 1910 Siilinjärveksi. Itsenäiseksi pitäjäksi se tuli vuonna 1925. Sekä pitäjästä että sen kirkonkylästä on kansanomaisessa käytössä myös lyhyempi asu Siili, esimerkiksi männään Siiliin asijoelle.

Siilinjärvi on esiintynyt asiakirjoissa jo 1600-luvulla (Sijliiärfwi).  Todennäköisimmin järvennimi Siilinjärvi sisältää saamelaisperäisen talvikylää merkitsevän sanan siida (siiti?). Saamelaiset ovat aikoinaan samoilleet laajemmalla alueella kuin nykyisin ja asuneet talvi- ja kesäkylissä vuotuiskiertoa noudattaen. Siilinjärvi-nimessä esiintyvä l-äänne voi selittyä hämäläismurteiseksi d:n vastineeksi; tämä ilmiö on alkujaan ulottunut pitkälle Savoonkin. On myös arveltu, että Siilinjärvi-nimi voisi pohjautua henkilönnimeen Siili, joka on karjalaisperäinen asu venäläisistä henkilönnimistä Sila ja Silka.

Siilinjärvi-nimeen yhdistyy helposti eläimen nimitys siili. Nimen selitykseksi se ei kuitenkaan käy, koska siili on Suomen luonnossa myöhäinen tulokas – se on tuotu Virosta 1800-luvulla, kuten luultavasti itse nimityskin.

Lähde: Marjatta Palander: Järvien ja lampien nimistä. Elore 1/2000, 7. vuosikerta. Julkaisija: Suomen Kansantietouden Tutkijain Seura ry., Joensuu.