Siirry sisältöön
Haku

Paikannimikokoelmat

Nimiarkistossa on noin 2,7 miljoonaa alkuperäistä tai niihin rinnastettavaa, pitäjittäin järjestettyä nimilippua Suomesta ja lähialueilta. Lisäksi arkistossa on niiden pohjalta tehdyt mittavat valtakunnalliset nimikokoelmat ja -hakemistot.

Suomesta noin 2,3 miljoonaa paikannimitietoa

Paikannimikokoelmat ovat pääosin kielitieteellisen koulutuksen saaneiden tutkijoiden ja opiskelijoiden kentältä tallentamaa suullista perimätietoa. Täydentävää aineistoa on saatu myös nimikilpailujen avulla.

Suomen alueelta on arkistoon tallennettu noin 2,3 miljoonaa paikannimitietoa. Maamme suomen- ja saamenkielisistä perinteisistä paikannimistä on kerätty arviolta 95 %.

Erilliskokoelmana on muun muassa arkiston vanhin paikannimikokoelma Paikannimiä ja paikallistarinoita. Kokoelma on vuosilta 1879–1882, ja siihen on myöhemmin tehty 12 300 nimiviitettä käsittävä hakemisto. Kokoelma liittyy keruuohjelmaan, jonka Muinaismuisto-yhtiö julkaisi vuonna 1878.

Tietoa myös muualta

Suomen rajojen ulkopuolelta paikannimikokoelmia on luovutetusta Karjalasta, Ruotsin ja Norjan suomalaisalueilta, Itä-Karjalasta, Vienasta, Aunuksesta ja vepsäläisalueilta. Kokoelmia on niin ikään Inkeristä ja Virosta.

Saamea ja ruotsia

Saamenkielistä materiaalia on pohjoissaameksi, inarinsaameksi ja koltansaameksi Enontekiöltä, Utsjoelta, Inarista, Kittilästä ja Sodankylästä eli koko Suomen saamenkieliseltä alueelta. Suomen rajojen ulkopuolelta koltansaamelaisia nimiä on Petsamosta ja pohjoissaamelaisia nimiä Ruijasta sekä 1920- ja 1930-luvuilla kerättyjä saamelaisnimiä Jällivaarasta.

Suomen ruotsinkielisiltä alueilta kerätty paikannimistö on Nimiarkistossa nimenosarekisterinä. Alkuperäiset nimikokoelmat karttoineen sijaitsevat Svenska litteratursällskapetin Språkarkivetissa. Nimenosarekisteri sisältää noin 380 000 nimiesiintymää ja se on alueittain (Österbotten, Åland, Åboland, Nyland) aakkosellisessa järjestyksessä. Aineistoa on esitelty myös Namnledslexikon-tietokannassa.


Nimiarkiston paikannimikokoelmia. Kuva: Kotuksen arkisto.

Nimilippu

Keijumäki-nimilippu. Nimiarkisto
Keijumäki-nimilippu. Kuva: Kotuksen arkisto.

Nimilipussa on ensimmäisenä yleiskielistetty nimen hakuasu, jonka jälkeen on merkitty nimen murremuoto karkeahkolla tarkekirjoituksella ja nimen paikallissijataivutus.

Seuraavaksi nimilipussa on paikan sijainti: pitäjä, kylä, talo ja karttapaikannus (karttasignumi). Vanhemmissa keruissa kerääjä on numeroinut itse käyttämänsä kartat, uudemmissa on käytetty peruskartan tai maastokartan omaa karttanumeroa.

Lipun seliteosassa on ensimmäisenä mainittu, minkälajisesta paikasta on kyse (mäki, talo jne.) ja usein vielä sanallinen selitys kohteen tarkasta sijainnista. Tämän jälkeen on kerrottu kaikki se nimeä tai paikkaa valaiseva muistitieto, joka haastatteluissa on tullut esiin. Lopuksi leimassa on mainittu kerääjätiedot.