Kieliasiat ovat jälleen mietityttäneet mediassa, ja Kotuksen asiantuntijat ovat päässeet vastaamaan toimittajien kysymyksiin niin kielenhuollosta, kielipolitiikasta kuin kielihäpeästäkin.
Alkupalana kuitenkin iloinen uutinen: Suomen ruotsalaismurteiden sanakirjaa (Ordbok över Finlands svenska folkmål) päivitettiin noin tuhannella uudella sana-artikkelilla 6. kesäkuuta. Aiheesta uutisoi myös Åbo Underrättelser.
Käännöksiä, välimerkkejä ja nimiä
Kotuksen kielenhuoltaja Henna Makkonen-Craig pohtii termin AI slop suomennosta tietotekniikan ammattilaislehti Tivin haastattelussa. Termillä tarkoitetaan tekoälyllä luotuja heikkolaatuisia tekstejä, kuvia, videoita ja koodia, joka hukuttaa alleen parempilaatuisen sisällön.
Makkonen-Craig ja toimittaja Suvi Korhonen pohdiskelevat muun muassa vastinevaihtoehtoja AI-soopa ja tekoälytauhka. Tauhka on murresana, jolle annetaan Kielitoimiston sanakirjassa merkitykset ’tavara, roju, roina, romu, töhkä’. Makkonen-Craig muistuttaa, että uusia ilmauksia pitää aina testata käytössä, ja vasta sitten nähdään, miten ne toimivat eri yhteyksissä. Juttu on saatavilla vain Tivin tilaajille.
Kielenhuoltaja Sari Maamiestä puolestaan haastateltiin Iltalehteen puolipisteestä ja sen mahdollisesta katoamisesta. Maamies myöntää, että puolipistettä näkee harvoin suomenkielisessä lehtitekstissä. Välimerkki on yleisempi virallisissa luetteloissa sekä kaunokirjallisuudessa, jossa sitä käytetään lähinnä tyylikeinona. Hän toteaa, että vaikka puolipiste on ”näppärä”, sitä ilmankin selviää.
Painavaa asiaa kielipolitiikasta
Kotuksen henkilökuntaa on ollut mukana laatimassa karjalan kielen elvytysohjelmaa sekä tutkimusraporttia, jossa selvitetään ymmärrettävien päätösten laatimisen edellytyksiä Kelan ratkaisuasiantuntijoiden työssä. Näihin on tartuttu myös mediassa.
Kotuksen vähemmistökielten erityisasiantuntijaa Lotta Jalavaa haastateltiin Sveriges Radio Finskaan toukokuussa julkaistusta karjalan kielen elvytysohjelmasta, jonka laatimiseen hän osallistui. Toimittaja Markus Niemistö kysyi Jalavalta elvytysohjelman tarpeellisuudesta, karjalan kielen nykytilanteesta ja uhkakuvista sekä ohjelmassa esitettyjen ehdotusten toteutumisen realistisuudesta.
Jalava toteaa karjalan jääneen muihin kotoperäisiin kieliin verrattuna näkymättömäksi ja tunnustamattomaksi. Uhanalaiset kielet ovat vaarassa kadota, kun kielitaito ei enää siirry jälkipolville, mutta Jalava kertoo karjalan kieliyhteisön monipuolistuneen ja nuortuneen viimeisen viidentoista vuoden aikana.
Jalava pitää elvytysohjelman pienempiä ja konkreettisempia ehdotuksia nopeastikin toteutuskelpoisina, mutta toteaa pidemmän aikavälin ehdotusten vaativan vielä vastuutahojen muodostamista sekä poliittista tahtoa.
Lääkärilehdessä taas kerrotaan Kotuksen ja Kelan kyselytutkimuksesta, jossa selvitettiin, miten Kelan sairauspäiväraha- ja työkyvyttömyyseläkepäätöksiä tekevät ratkaisuasiantuntijat kokevat mahdollisuutensa tehdä hallintolain mukaisia asiallisia, selkeitä ja ymmärrettäviä päätöksiä. Kotuksesta tutkimuksen tekoon osallistui Ulla Tiililä.
Ratkaisuasiantuntijoiden mukaan asiantuntijalääkäreiden kirjoittamat arviot ja lääketieteelliset perustelut ovat selkeytyneet viime vuosina. He myös kokevat yhteistyön asiantuntijalääkäreiden kanssa pääosin toimivaksi.
Eroon kielihäpeästä
Kotuksen johtaja Leena Nissilä kertoo Ylen haastattelussa kielen oppimisesta, kielihäpeästä ja rohkeudesta käyttää kieltä. Hän painottaa, kuinka englannin kieli saattaa näyttäytyä houkuttelevana vaihtoehtona, mutta kielitaidon kehittymisen kannalta englantiin vaihtaminen riistää kielenoppijalta mahdollisuuden harjoitella kieltä.
Suomessa on Nissilän mukaan perinne, että kielenkäytön tulisi olla virheetöntä. Nissilä toivoisi ymmärtäväisempää asennetta, jolloin jokainen uskaltaisi käyttää kieltä omalla taitotasollaan. ”Virheet ovat merkki edistymisestä ja siitä, että henkilö on oppinut tai oppimassa uusia asioita”, hän sanoo.
