Kesäaikaan mediassa oli paljon juttuja eläimistä ja luonnosta. Huomasin, että sanaa adoptio käytetään mitä moninaisimmissa yhteyksissä. Nykyään voi adoptoida kissan tai koiran, mutta myös niityn, saaren, puistonpenkin, monumentin, patsaan ja ties mitä muuta.
Mielestäni adoptio-sanaa pitäisi käyttää vain silloin, kun kyseessä on ihminen. Adoptiolaissakin puhutaan vain ihmisistä. Sanan käyttö muissa yhteyksissä – kun kyseessä ei ole lapsi, nuori tai aikuinen – voi loukata niitä, joilla on kokemusta adoptiosta.
Jotkut järjestöt ovat jopa alkaneet matkia adoptioprosessia niin, että niissä on adoptiokuraattori koiran ”adoptoimiseen”. Adoptoidun koiran voi kuitenkin viedä vuoden päästä eläinlääkärille lopetettavaksi, tai adoptoidun monumentin voi unohtaa seuraavalla viikolla. Lasta ei voi unohtaa noin vain.
On ehkä käynyt niin, että englannin kielen sana on lainattu kielenkäyttöömme asiayhteyksiin, joihin se ei kuulu. Suomen kieleen tilalle tarvittaisiin nyt jokin korvaava sana. Mikä sana sopisi tällaiseen yhteyteen?
Terävästi-palstalla julkaistaan vierailevien kirjoittajien tekstejä ja Kotus-blogin lukijoiden keskustelunavausehdotuksiin perustuvia blogimerkintöjä. Ehdotuksia voi lähettää palautelomakkeella. Palstantekstit eivät edusta blogitoimituksen näkemyksiä saati Kotuksen virallista kantaa.