Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) kirjasto sijaitsee osoitteessa Hakaniemenranta 6, 00530 Helsinki. Löydät kirjaston rakennuksen aulan yhteydestä. Kirjasto palvelee maanantaista torstaihin klo 12–16.
Kirjasto keskittyy palvelemaan Kotuksen hankkeita ja työntekijöitä sekä samassa rakennuksessa sijaitsevien Opetushallituksen ja Suomen Akatemian henkilökuntaa. Muut asiakkaat voivat aukioloaikojen puitteissa käydä lukemassa kirjaston julkaisuja lukusalissa. Ulkopuolisille asiakkaille ei anneta kotilainoja.
Kotuksen kirjastonhoitajana toimii Marina Turenkova. Kirjastotoimintaa koordinoi Sakari Korpikallio.
Kirjaston kokoelmat
Kotuksen kokoelmien yhteislaajuus on noin 50 000 nidettä eli noin 1 000 hyllymetriä. Kirjasto sisältää myös Opetushallituksen ja Suomen Akatemian kirjastojen kokoelmat. Muiden virastojen kokoelmien laajuus on noin 90 hyllymetriä, ja virastot vastaavat itse aineistojensa valinnasta.
Kotuksen kirjaston kokoelmat koostuvat ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevasta ja vierailijoille avoimista yleiskokoelmista (Tutkimuskirjasto Suomen suku, Nimistökirjasto ja Ruotsin kielen osaston kirjasto) sekä henkilökunnan käytössä olevista erikoisalojen käsikirjastokokoelmista (Ruotsin kielen käsikirjasto, Suomen ruotsalaismurteiden sanakirjan käsikirjasto, Murrekirjasto, Neuvonta, Nimistönhuolto, Nykysuomen kirjasto ja Vanha kirjasuomi). Jos tarvitsemasi kirja kuuluu käsikirjastokokoelmiin, näet sen Helkasta ja voit pyytää sitä luettavaksi olemalla ennakkoon yhteydessä ennen kirjastovierailua.
Yleiskokoelman keskeisiä aloja ovat suomen kielen ja muiden uralilaisten kielten tutkimus, etnologia ja folkloristiikka. Kokoelmissa on tutkimuksia uralilaisten kansojen historiasta, arkeologiasta ja kirjallisuudesta. Tärkeä aihealue on myös pohjoismaisten ja balttilaisten kielten ja kansojen tutkimus. Muut lähialat, kuten indoeurooppalaisten, altailaisten ja slaavilaisten kielten ja kulttuurien tutkimus, ovat hyvin edusteilla. Kirjastossa on laaja kokoelma nimistökirjallisuutta sekä runsaasti Suomen paikallishistorioita. Kirjastoon kuuluu myös vanhan kirjallisuuden kokoelma, joka sisältää muun muassa Fennica- ja Lapponica-aineistoa.
Hakaniemenranta 6:n muiden virastojen kokoelmien sisältämät alat (tiedepolitiikka, tieteentutkimus, tieteenhistoria, tutkimusmenetelmät, kansainvälinen liikkuvuus, koululaitos, korkeakoulut ja kasvatus) ovat erinomainen lisä kirjaston kokoelmiin.
Kotuksen kirjaston kokoelmat ovat haettavissa Helsingin yliopiston kirjaston tietokannasta Helkasta.
Lue lisää Nimistökirjastosta
Kotimaisten kielten keskuksen kirjaston yhteyteen sijoitettu nimistökirjasto on maan ainoa onomastinen eli nimistöntutkimukseen erikoistunut kirjasto. Nimistökirjasto täydentää Nimiarkiston kokoelmia.
Ohjeita kirjaston käyttäjälle
Kotuksen kirjasto keskittyy palvelemaan Kotuksen hankkeita ja työntekijöitä sekä samassa rakennuksessa sijaitsevien Opetushallituksen ja Suomen Akatemian henkilökuntaa. Muut asiakkaat voivat kirjaston aukioloaikoina käydä lukemassa julkaisuja kirjaston tiloissa. Kirjastosta ei anneta koti- eikä kaukolainoja.
Asiakkaiden käytössä on kirjaston tiloissa pääte, jolla voi etsiä kirjallisuutta Helkasta ja Arto-tietokannasta. Käytettävissä on myös kopiokone. Työskentely- ja lukupaikkoja on useita, ja ne ovat kaikkien käytettävissä aukioloaikojen puitteissa.
Osa kirjoista on ainoastaan virkakäytössä, eikä niitä valitettavasti voida toimittaa luettavaksi edes kirjastoon, vaikka ne hakutietojen mukaan olisivatkin hyllyssä. Kannattaa siis tiedustella etukäteen, onko ei-lainattava kirja käytettävissä.
Kirjastoon kuulunut Suomalais-ugrilainen kokoelma (78 500 nidettä) ja siihen liittyvät palvelut ovat käytettävissä Kaisa-kirjastossa.
Kysymyksiä Opetushallituksen oppimateriaaleista ja julkaisuista voi lähettää osoitteeseen: julkaisut@oph.fi.
Asiakasrekisteri ja tietosuoja
Asiakasrekisteri on kaikkien Helka-kirjastojen yhteinen. Tietoja ei luovuteta ulkopuolisille.
Omien tietojen katsominen ja lainojen uusinnat
Omia asiakastietojaan voi katsoa Helka-järjestelmästä. Asiakastietoihin kirjautuessa kysytään Helka-kortin numeroa ja sukunimeä. Lainaaja voi tutkia omia lainojaan, varauksiaan, kertyneitä maksuja ja uusia lainansa.
Huonokuntoisesta alkuperäisaineistosta
Vanhan huonokuntoisen alkuperäisaineiston kohdalla noudatetaan pääsääntöisesti Kansalliskirjaston erikoislukusalin aineistojen käsittelysääntöjä. Kirjasto voi tarvittaessa asettaa alkuperäisaineiston käytölle rajoituksia aineiston säilyvyyden turvaamiseksi. Aineistojen käyttö ja niihin liittyvä jäljennepalvelu ei saa vaarantaa niiden säilymistä tai aiheuttaa niille vaurioita.
Kirjastokortti
Kotuksen kirjastossa käytetään Helsingin yliopiston kirjastojen yhteistä Helka-korttia. Uuden Helka-kortin Kotuksen kirjastosta voivat saada ainoastaan Hakaniemenranta 6:n henkilökuntaan kuuluvat.
Kirjastotietokannat Helka ja Melinda
Kirjastoon saapuva aineisto luetteloidaan ja kuvaillaan asiasanoilla Helka-tietokantaan, joka on Helsingin yliopiston kirjastolaitoksen ja sen lähipiirissä toimivien kirjastojen yhteinen kokoelmatietokanta. Viitetiedot ovat haettavissa myös Suomen yliopisto- ja korkeakoulukirjastojen yhteisluettelosta Melindasta ja Finnasta.
Kotuksen kirjaston asiakaspäätteessä on aina avoinna istunto Helkaan. Voit myös käyttää Helkaa oman koneesi www-selaimella. Kotuksen kirjaston tunnus kirjastotietokannoissa on Su.
Kirjaston historiaa
Tutkimuskirjasto Suomen suku on yksi Kotuksen kirjaston yleiskokoelman osista. Sen pohjana on E. N. Setälän vuonna 1930 perustama Tutkimuslaitos Suomen suvun kirjakokoelma. Kotuksen ja kirjaston historiasta kerrotaan Historia-sivulla.