
Vuoden nimiksi 2026 on valittu Itis ja Gräsanoja. Valinnan tekivät nimistön asiantuntijat Helsingin yliopiston Nimistöntutkimuksen päivillä 30. lokakuuta. Kilpailu järjestettiin nyt kymmenettä kertaa. Kisassa oli tällä kertaa mukana seitsemän nimeä.
Itis on Helsingin Itäkeskuksesta käytetty slanginimi, ja samaa nimeä käyttää myös alueella sijaitseva kauppakeskus. Gräsanoja taas on perinnäinen paikannimi, joka viittaa Espoossa sijaitsevaan virtaveteen. Sen taustalla on ruotsinkielinen nimi Gräsaån.
Päältäpäin tarkasteltuna näillä kahdella nimellä ei välttämättä vaikuta olevan kosketuspintaa toistensa kanssa, sillä toinen on slanginimi, jota on käytetty muutaman vuosikymmenen ajan, kun taas toinen on perinnäinen paikannimi, jolla on huomattavasti pitempi historia. Nimiä yhdistää kuitenkin se, että kumpaankin on kohdistettu paineita ulkoapäin.

Itiksen kauppakeskuksen johtaja pyysi aiemmin tänä vuonna Helsingin Sanomia ja Helsingin kaupungin apulaispormestaria käyttämään Itis-nimeä vain kauppakeskuksesta eikä myös sitä ympäröivästä alueesta. Perusteluna oli, että kauppakeskus on rekisteröinyt nimen tavaramerkiksi. Tästä syntyi laaja keskustelu, sillä monien mielestä pyyntö oli absurdi, koska nimeä on käytetty ja käytetään edelleen koko Itäkeskuksen alueesta.
Espoon tapauksessa painetta on kohdistettu nimenomaan suomenkieliseen Gräsanoja-nimeen. Viime vuosina niin poliitikot kuin tiedottajat ja yksityishenkilötkin ovat yrittäneet saada kaupungin muuttamaan nimen muotoon Gräsanjoki. Muutosta on ehdotettu osittain siksi, että joki-loppu nähdään hienompana kuin oja-loppu.
Vaikka oja-sana viittaa yleiskielessä ensisijaisesti ihmisen kaivamiin uomiin, on sanaa käytetty länsimurteissa perinteisesti myös Gräsanojan kaltaisista virtaavista vesistä. Tästä syystä Espoon nimistönsuunnittelijat ovat pitäneet perinnäisestä nimestä kiinni. Päätökseen on vaikuttanut myös nimen vakiintuneisuus.
Itiksen valitseminen vuoden nimeksi on tärkeä osoitus siitä, että kaupalliset toimijat eivät voi omia yleisessä käytössä olevia paikannimiä ainoastaan kaupalliseen käyttöön. Yhtä tärkeä viesti on se, että Gräsanojan kaltaisia perinnäisiä nimiä ei voi muuttaa esteettisistä syistä.