Ajankohtaista Vanhan kirjasuomen sanakirjassa
Liki puolitoista tuhatta sanaa lisää Vanhan kirjasuomen sanakirjaan
Verkossa nyt aakkosväli a–puusäkki.
Vanhan kirjasuomen sanakirjaan (VKS) on lisätty aakkosväli puhdistava–puusäkki. Lisäyksen myötä verkossa on kaikkiaan 47 856 artikkelia. Uusia sana-artikkeleita on yhteensä runsaat 1 400. Lukuun sisältyy myös aiemmin julkaistusta materiaalista puuttuneita artikkeleita sekä koko joukko viiteartikkeleita. Samalla on tehty pienempiä korjauksia ja täydennyksiä aiemmin julkaistuihin artikkeleihin.
Vanhan kirjasuomen sanakirjaa julkaisee Kotimaisten kielten keskus. Sanakirja kuvaa aitojen esimerkkien avulla sanastoa, jota on käytetty suomeksi julkaistuissa kirjoissa, suppeammissa painotuotteissa ja keskeisissä käsikirjoituksissa 1540-luvulta vuoteen 1810 asti. Verkkosanakirja on vapaasti kaikkien käytettävissä, ja sitä julkaistaan lisää vuosittain marraskuussa. Sanakirjan tekemistä tukee Koneen Säätiö.
Laajoja sanueita, muuttuneita merkityksiä, vaihtelevia sana-asuja
Uusi aakkosväli sisältää useita laajoja sanueita eli yhteen kuuluvia sanaperheitä ja sellaisten osia. Puhdas-sanueen alkupää julkaistiin jo vuonna 2023, mutta nyt sen loppupäässä tutustutaan muun muassa adjektiivijohdoksiin puhtainen, puhtaallinen ja puhtukainen. Puhua-verbiä on käytetty nyky-yleiskieltä useammissa merkityksissä – niinpä esimerkiksi Henrik Florinuksen 1700-luvun alussa julkaisema sananparsi ”Ei carja nijn cato, cuin Paimenet puhuwat” tarkoittaa sekin toista kuin äkkisempi lukija arvelisi.
Purjehduksen ystäville on tarjolla purjehdussanastoa purje-artikkelista aina purjeväylään asti, ja muoviesineisiin kyllästynyt voi tutkia puu-alkuisista yhdyssana-artikkeleista, mitä kaikkea ennen vanhaan on valmistettu puusta. Lisää puu-alkuisia sanoja on luvassa vielä ensi vuonna. Jos taas sana-asujen moninaisuus ihastuttaa, kannattaa kiireesti avata artikkelit puosmanni ja puukstavi – niissä variantteja riittää boosmannista puotsmanniin ja buokstavista puustaimeen.
Laajan puoli-artikkelin ääressä sanakirjan käyttäjä pääsee kokeilemaan, kuinka hyvin hallitsee vanhan kirjasuomen aikaisen tavan rakentaa moniosaisia lukuilmauksia: paljonko onkaan puoli neljättä tuhatta ajastaikaa? Samasta artikkelista löytyy myös koko joukko jonkun puolelta -esimerkkejä, joita on mielenkiintoista verrata puolesta-artikkelin esimerkkeihin. Itse kukin voi pohtia tykönään, miksi puolesta on kehittynyt itsenäiseksi postpositioksi mutta vastaavalla tavalla käytetty puolelta esitetään suomalaisessa sanakirjaperinteessä puoli-sanan muotona.
Blogista lisävalotusta työprosessiin
Vanhan kirjasuomen sanakirjaa on julkaistu verkossa jo täydet kymmenen vuotta. Toimituksen juhlamieltä kuvaavat osuvasti Johannes Salmeniuksen riimittelemän häävirren säkeet vuodelta 1669 kaikkine soittimineen:
Hei nyt myös kielet Citharast,
Soicat sekä Dulcian;Puukut, Pillitkin,
Harput, Huilutkin
Sanakirjan siirtyminen verkkoon on vaikuttanut monin tavoin sekä julkaistavan materiaalin rakenteeseen että toimittajien työprosessiin. Juhlan kunniaksi VKS:n toimitussihteeri Katariina Summanen kertoo Elävät päät -blogissa niistä moninaisista muutoksista, jotka ovat olleet tarpeen siirryttäessä painetusta sanakirjasta verkkosanakirjaan.
- Katariina Summanen: Vanhan kirjasuomen sanakirja verkossa 10 vuotta (Elävät päät -blogi, 22.11.2024)
Merkittävä osa sana-artikkelien työstämisestä tapahtuu kuitenkin edelleen toimittajan pään sisällä ja työtoverusten välisissä keskusteluissa, eikä kaikkea sanoihin ja esimerkkien tulkintaan liittyvää taustatietoa saa näkyviin itse sanakirjassa. Sanakirjantoimittaja Elina Heikkilän blogikirjoituksista pääsee lukemaan, millaiset asiat ovat vuonna 2024 askarruttaneet toimittajaa puoli- ja puu-sanueiden ääressä.
- Elina Heikkilä: Hedelmää kantavaiset ja muut puut (Elävät päät -blogi, 27.9.2024)
- Elina Heikkilä: Rakkauden puolesta, istu puolees! (Elävät päät -blogi, 9.4.2024)
- Elina Heikkilä: Kevätpuolen alkupuolella (Elävät päät -blogi, 27.2.2024)
- Elina Heikkilä: Tammikuun puolivälistä kohti puolikesää (Elävät päät -blogi, 22.1.2024)