Siirry sisältöön
Haku

Ajankohtaista etymologiasta

5.6.2019 11.56

Pioni, parsa, perjantai ja seitsemän muuta

Kotuksen sivuilla uusia vastauksia kysymyksiin sanojen alkuperästä.

Nuori herra Nissinen pionipenkissä. 1931. Kuva: Pietinen. Museovirasto. CC BY 4.0.
Nuori herra Nissinen pionipenkissä. 1931. Kuva: Pietinen. Museovirasto.

Kotimaisten kielten verkkosivuille on lisätty tietoja kymmenen sanan alkuperästä. Sanat ovat helluntai, kuntta, kuppikunta, meloni, parsa, perjantai, petunia, pioni, puisto ja vegaani.

Suomessa ja joissain saamelaiskielissä elävä nimitys helluntai on hävinnyt muualta jo kauan sitten. Sana on lainattu muinaisruotsista, jossa helluntain nimityksenä oli hælgho dagher, sanatarkasti ”pyhä päivä”.


Latinanperäisen nimityksen vegaani pohjana on verbi vegetare ’voimistaa, elvyttää’, joka puolestaan on johdos sanasta vegetus ’pirteä, vilkas’. Tähän pohjautuu myös esimerkiksi englannin vihannesta tarkoittava sana vegetable.

Perjantai-sanan loppu vastaa skandinaavisten muotojen jälkiosia dagr, dagher ja dag, jotka tarkoittavat päivää. Alkuosa viittaa skandinaavisen mytologian jumalattareen Freijaan, joka edusti kauneutta, rakkautta ja hedelmällisyyttä.


Sanojen juurista kerrotaan ”Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä” -palstalla. Etymologiakysymyksiin vastaavat Kotimaisten kielten keskuksen erityisasiantuntijat Kirsti Aapala ja Klaas Ruppel.


Palaa otsikoihin