”Armotonta menoa”, lauloi talonmies Sepi Kumpulainen vuonna 1991. Sinnikästä eteenpäinpuskemista kuvaavaa laulua on jälkeenpäin pidetty ysärin eli yhdeksänkymmentäluvun ilmapiirin symbolina.
Kotimaisten kielten keskuksen laajalla ”Sanoin saavutettu” -teemasivustolla käydään läpi itsenäisen Suomen vuosikymmenet erityisesti kielen näkökulmasta. Nyt on siis edetty 1990-luvulle. Vuosikymmentä leimaavat monenlaiset murrokset ja myllerrykset niin Suomessa kuin maailmallakin. Lama, kriisit ja sodat tulevat lähelle; toisaalta riemuitaan Nokiasta, maailmanmestaruuksista ja millenniumista.
Tieto- ja ympäristö-alkuiset uudissanat suosiossa
Uusien ilmöiden ja tapahtumien myötä syntyy uudenlaista sanastoa ja vanhaakin sanastoa otetaan uudenlaiseen käyttöön. 1990-luku on sanastoltaan hyvin rikas.
Esimerkiksi tieto- ja ympäristö-sanasto kukoistavat. Vuonna 1997 ilmestyneessä Suomen kielen perussanakirjassa on ympäristö-alkuisten sanojen ryhmässä 32 uudissanaa, esimerkiksi ympäristöaktiivi, ympäristöpakolainen ja ympäristörikos. Tieto-alkuisia uudissanoja sanakirjassa on peräti 76, esimerkiksi tiedonhaku, tietojärjestelmä, tietokonevirus, tietotyö, tietovuoto ja tietoyhteiskunta.
Vuosikymmenen uudissanoja tai yleistyneitä sanoja ovat myös muun muassa ammattikorkeakoulu, katumuspilleri, kestovaippa, läheisriippuvuus, otsoniaukko, pakkoruotsi, paniikkihäiriö, puhelinseksi, pätkätyö, sauvakävely ja varusnainen. 1990-luvun koostesivulla uusissanoja listataan ja selitetään vuosi kerrallaan.
Haperokeski-ikäisiä ei muisteta, V-tyyli on kaikille tuttu
Osa ysärinkin sanoista on vaipunut unholaan. Kuka puhuu haperoista viitatessaan henkisesti kuluneisiin keski-ikäisiin? Käyttääkö joku entiselämystä déjà-vun asemesta? Vieläkö meillä on E-kirjeitä? Muistaako kukaan koputusta eli äänimerkkiä, joka kesken puhelun ilmoittaa toisen puhelun olevan tulossa?
Osa 1990-luvun sanoista on edelleen kovassa käytössä, esimerkiksi kännykkä, palomuuri ja sähköposti. Elämään niin ikään ovat jääneet kielentutkija Jussi Kallion ehdottamat termit kotouttaminen ja kotoutuminen. Myös karpaasilla, kettutytöllä ja V-tyylillä sekä sateenkaarihallituksella tuntuu olevan yhä käyttöä.
Dianasta Estoniaan, Kummeleista Lipposeen
1990-lukua esittelevä sivu tarjoaa sana- ja kieliasioiden rinnalla paljon tietoa ajan ilmiöistä ja tapahtumista. Sivulla seikkailevat muun muassa hullut lehmät ja taskuhirviöt, Kummelit ja Teletapit, mutta myös monet poliitikot Paavo Väyrysestä Sulo Aittoniemeen ja Iiro Viinasesta Tarja Haloseen. Uudestaan!? Mutta ovatko Esko Aho ja Paavo Lipponen tosiaan sokeriserkkuja?
Oman osansa saavat urheilijatkin, esimerkiksi Mikä Häkkinen sä-passiiveineen. Eikä sivulla tietenkään unohdeta vuotta 1995 Antero Mertarantoineen: Se on siinä! Saati Matti Kyllöstä Hanaa!-kehotuksineen. Ajan nimistä esiin nostetaan muun muassa traagiset Diana ja Estonia. Suomessa valtaa pitivät Laurat ja Villet.
Kieltä ja sanakirjoja isosti
Vuosikymmen oli kielen juhlaa siinäkin mielessä, että vuosina 1990–1994 ilmestyi Nykysuomen sanakirjan seuraaja Suomen kielen perussanakirja ja vuosina 1992–2000 Suomen sanojen alkuperä. Vuonna 1995 aloitettiin Ison suomen kieliopin tekeminen. Kauan odotettu Suomi–ruotsi-sanakirja julkaistiin vuonna 1997. Monia muitakin kirja- ja tutkimushankkeita jatkettiin menestyksekkäästi.
Vuonna 1994 Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen organisaatiota muutettiin siten, että toimistot lakkautettiin ja perustettiin tulosvastuulliset osastot. Kielitoimistoakaan ei muutoksen jälkeen enää ollut Kotimaisten kielten keskuksen organisaation osana, mutta nimi jäi elämään julkaisuissa ja toiminnoissa. Perinteisten suomen, ruotsin ja saamen kielten lautakuntien lisäksi toimintansa aloittivat romanikielen lautakunta ja suomen viittomakielten lautakunta.
Koko itsenäisyyden aika kielen kantilta
”Sanoin saavutettu” -sivuston ensimmäinen versio julkaistiin Suomen itsenäisyyden juhlavuonna 2017 osana Suomi 100 -ohjelmaa. Teemasivuilla käydään läpi itsenäisen Suomen vuosikymmenet kielen, tekstien ja puheiden näkökulmasta 1900-luvun alusta 2020-luvulle.
Sivuston päivitetty versio julkaistaan kokonaisuudessaan kotimaisten kielten teemavuoden 2026 aikana. Vuosi 2026 on myös Kotimaisten kielten keskuksen 50-vuotisjuhlavuosi.
Teemavuonna tuodaan esille kotimaisia kieliä ja niiden merkitystä kulttuurissa ja yhteiskunnassa. Kotimaisten kielten teemavuoden suojelijana toimii opetusministeri Anders Adlercreutz.