Ajankohtaista kielenhuollosta
Panna-verbi on täällä taas!
Kielikellossa asiaa panemisen merkityksestä murteissa sekä ilmaustyypistä ”X on täällä taas”.
Panna juomalla eli juoda, ei pane tietääkseen eli ei ole tietävinään. Sanakirjantoimittaja Minna Salonen kirjoittaa tuoreessa Kielikello-artikkelissaan panna-verbin erilaisista käyttötavoista. Yksi niistä on yleiskielestäkin tuttu merkitys ’naida, nussia’. Panijoina voivat ihmisen lisäksi olla monet erilaiset tekijät (esim. puolukat eli puolat panevat hamphat). Panna-verbillä on mahdollista ilmaista myös esimerkiksi kohteliasta kehotusta: pankai ottaij joka lajja.
Kielenhuoltaja Henna Makkonen-Craig käsittelee jutussaan ilmaustyyppiä X on täällä (taas). Täällä-sanalla ei tässä viitata fyysiseen tilaan, esimerkiksi rakennukseen tai paikkakuntaan, vaan merkitys on abstraktimpi ja pikemminkin yhteisöllinen: ’keskuudessamme’, ’koettavissa’, ’katsottavissa’, ’käsillä’.
Kielikello siirtyi maaliskuussa jatkuvaan julkaisutahtiin. Lehden ilmestymisviesti muuttui samalla uutiskirjeeksi, johon kootaan edeltävien kuukausien aikana julkaistut jutut. Uutiskirje lähetetään nelisen kertaa vuodessa.