Eduskunnan kanslian nimet ja nimikkeet noudattavat hallintolain kielipykälää

Eduskunnan kanslian virkakielityöryhmä osallistui Vuoden selväsanainen -kilpailuun nimien ja nimikkeiden laatua kehittävällä työllä. Virkakielityöryhmä käy läpi kansliaan ehdotettavat uudet virkanimikkeet sekä yksiköiden ja palveluiden nimet ja antaa lausunnon niiden kielellisestä laadusta. Näin varmistetaan, että kanslian uudet nimet ja nimikkeet ovat hallintolain 9. pykälän mukaisesti asiallisia, selkeitä ja ymmärrettäviä. 

Eduskunnan kansliassa kaikki nimet ja nimikkeet ovat käytössä suomeksi ja ruotsiksi, ja virkakielityöryhmä arvioi niiden kielellistä laatua molemmilla virallisilla kielillä. Nimien ja nimikkeiden on esimerkiksi noudatettava yleiskielen oikeinkirjoitusnormeja, ja niiden täytyy toimia sujuvasti sekä puheessa että tekstissä. Toimiva nimike tai nimi antaa riittävän tarkan kuvan virasta, yksiköstä tai palvelusta. Tavoitteena on varmistaa, että kanslian rakenne, tehtävät ja toiminta välittyvät nimien ja nimikkeiden kautta kansalaisille mahdollisimman vaivattomasti. 

Nimityötä tehdään yhteistyössä nimeä tai nimikettä ehdottavan yksikön tai osaston kanssa. Näin virkakielityöryhmällä on oikea käsitys kaikista nimeämiseen vaikuttavista asioista. Nimistä annettavat lausunnot ovat vaikuttaneet siihen, millaisia nimiä kansliassa annetaan, ja lausunnoista on saatu yksiköistä ja osastoista myönteistä palautetta.

Onnettomuustutkintakeskus kehittää tekstejä ja tekstityötä pitkäjänteisesti

Onnettomuustutkintakeskus (OTKES) tekee pitkäjänteistä ja systemaattista työtä hyvän ja selkeän virkakielen edistämiseksi. 

Onnettomuustutkintakeskuksessa julkaistaan aina tutkinnan lopputuloksena tutkintaselostus, selostuksen tiivistelmä ja tiedote. Kaikilla kolmella tekstillä on oma selkeä tehtävänsä, ja ne ovat sävyltään ja kirjoitustyyliltään erilaiset. Tekstien kirjoittamista ja sisäistä lukukierrosta on kehitetty niin, että yksi tutkijoista vastaa tutkintaselostuksen saavutettavuudesta, yhtenäisyydestä ja selkeydestä. Sama henkilö kirjoittaa myös tiivistelmän. 

Lukukierroksessa ovat mukana johtaja, hallintopäällikkö ja viestintäpäällikkö. Viestintä vastaa kielenhuollosta ja tiedotteesta. Tiedotteen kohderyhmiä ovat suuri yleisö ja media. Tiedotteiden muokkaamisesta on saatu hyviä tuloksia, ja median on ollut helpompi tarttua niihin. 

Tekstien kehitystyössä koulutukset ovat keskeisessä roolissa. Kaikki Onnettomuustutkintakeskuksen virkamiehet ja asiantuntijat käyvät saavutettavuuskoulutuksen. Lisäksi kirjoittaville tutkijoille on oma koulutuksensa, jossa käsitellään muun muassa tutkintaselostuksen rakennetta, kirjoitusprosessia, kielenhuoltoa sekä lähteiden käyttöä. Koulutuksia kehitetään jatkuvasti, ja niistä on saatu hyvää palautetta. 

Verohallinnon kääntäjä edistää asiakaslähtöistä virkakieltä

Verohallinnon ehdokas Vuoden selväsanainen -kilpailun oli kääntäjä Nina Hänninen. Hän työskentelee ruotsinkielisessä käännöstiimissä ja erityisesti vero.fi-palvelun ruotsinkielisten verkkosivujen parissa. 

Hänninen kehittää työssään aktiivisesti ja innostavasti selkeää ja asiakaslähtöistä kielenkäyttöä, ja edistää näin Verohallinnon strategiaa, jonka tärkeä osa asiakaslähtöisyys on. Ruotsinkielisistä verkkoteksteistä on tullut hyvää palautetta asiakkailta.

Hänninen on aktiivinen ruotsinkielisten termien kehittäjä, joka tuo termejä käännöstiimin yhteiseen keskusteluun. Hän seuraa aktiivisesti asiakaspalautteita, ja verkkosivun termejä on täsmennetty palautteen perusteella. Hänninen kehittää myös ruotsinkielistä verosanastoa, jossa selitetään termejä yleiskielellä. Sanasto pohjautuu kielenhuoltajan laatimaan suomenkieliseen sanastoon. 

Kääntäjänä Hänninen tekee tiivistä yhteistyötä suomenkielisten verkkotekstien kirjoittajien ja kielenhuoltajien kanssa. Yhteistyö tarjoaa mahdollisuuden keskustella ja antaa palautetta myös suomenkielisistä teksteistä, jolloin niidenkin laatua voi samalla kehittää.

Kilpailu nostaa esiin virkakielen kehittäjiä

Vuoden selväsanainen on tunnustuspalkinto, joka myönnetään joka toinen vuosi selkokielen ja joka toinen vuosi hyvän virkakielen edistäjälle. Vuoden selväsanainen 2024 on Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen (Pohde) niminyrkki. Tunnustus annettiin uraauurtavasta työstä, jonka ansiosta alueen perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon yksikön nimet ovat yhtenäisiä ja ymmärrettäviä.

Kilpailuun ilmoittautui 19 korkeatasoista ehdokastyötä, joista esiraati valitsi kolme kärkiehdokasta. Kilpailun voittajan valitsi valtiovarainministeriön viestintäjohtaja Johanna Vesikallio. Pohteen nimiryhmän ohella esiraati valitsi kolmen kärkeen Kelan selkeän kielen oppimispolut ja Tullin verkkosivu-uudistuksen. Lisäksi raati halusi antaa erityisen kunniamaininnan Patentti- ja rekisterihallitukselle sen Hyvä kieli -ryhmien toiminnasta. Raadissa oli edustaja valtiovarainministeriön Avoin hallinto -tiimistä, Selkokeskuksesta, sosiaali- ja terveysministeriöstä sekä Kotimaisten kielten keskuksesta.