Ajankohtaista virkakielestä
Tältä sivulta löydät uutisia virkakielestä. Kolumneja virkakielestä julkaistaan Hyvää virkakieltä -palstalla ja blogitekstejä Kapulat kielestä -blogissa.
Tältä sivulta löydät uutisia virkakielestä. Kolumneja virkakielestä julkaistaan Hyvää virkakieltä -palstalla ja blogitekstejä Kapulat kielestä -blogissa.
Virkakieliuutisia
Göteborgin yliopistossa järjestettiin selkeän kielen tutkimuksen työpaja, johon osallistui tutkijoita ja kielenhuoltajia Pohjoismaista, Virosta ja Yhdysvalloista.
”Future directions for Plain Language research: Scandinavian and American perspectives” -työpajassa pohdittiin virkakielityön menneitä ja nykyisiä trendejä Pohjoismaissa ja Pohjois-Amerikassa ja keskusteltiin siitä, mitä asioita tulevaisuudessa olisi erityisen tärkeää edistää ja tutkia.
Huhtikuun 12. päivänä pidettyyn työpajaan osallistui tutkijoita ja kielenhuoltajia
Ruotsista, Norjasta, Suomesta, Tanskasta ja Virosta. Tilaisuuden pääpuhujiksi
oli kutsuttu yhdysvaltalainen selkeän kielen ja viestinnän muotoilun
asiantuntija Karen Schriver ja professori ja Ruotsin kielineuvoston tutkimusjohtaja
Catharina Nyström Höög.
Karen Schriver esitteli sitä, miten selkeytystyön ja
-tutkimuksen fokus on Pohjois-Amerikassa muuttunut: Aiemmin keskiössä oli tekstien
ymmärrettävyys. Nykyisin selkeytyksessä painottuu laajemmin ajatus siitä, että
tekstien pitää olla helposti käytettäviä. Lause- ja virketasolta on siirrytty
parantamaan kokonaisia tekstejä niin, että huomioidaan myös kuvat, kuvitukset,
asettelu ja tilanne, jossa tekstejä tehdään ja käytetään.
Catharina Nyström Höögin näkökulma oli kriittinen. Hän pohti
muun muassa kielen selkeytystyön ja julkisen sektorin suhdetta, selkeytystyö
kun on perinteisesti ollut Ruotsissa ja Pohjoismaissa yleisestikin nimenomaan
julkisen sektorin tehtävä.
Nyström Höög esitti kritiikkiä siitä, että kielenhuollon
ohjeet eivät ole niin yleispäteviä kuin niiden ajatellaan tai ehkä toivotaankin
olevan. Hän antoi esimerkin päätösten perustelemisesta: Ohje siitä, että tärkein
asia tulee kirjoittaa tekstin alkuun, ei päde silloin, kun päätös on
kielteinen. Kielteistä päätöstä on aina perusteltava etukäteen, tai muutoin
lukijalle syntyy tyly vaikutelma.
Selkeän kielen tutkimuksessa ongelmallista on Nyström Höögin
mukaan se, että kielen selkeyttämisen näkökulmasta kaikkein tärkeimmät tulokset
on saatu niin sanotusti sivutuotteina tutkimuksista, joiden pääasiallisena
kohteena ei ole ollut selkeä kieli.
Samaa pulmaa pohti työpajassa myöhemmin puhunut tanskalainen
tutkija Anne Kjærgaard. Hän mietti, miten voitaisiin varmistua jo etukäteen
siitä, että selkeän kielen tutkimuksen tuloksista olisi hyötyä käytännön
selkeytystyössä. Hän ehdotti, että kielen selkeyttämisen tutkimiseen pitäisi
soveltaa enemmän etnografista eli työyhteisöä ja sen käytänteitä havainnoivaa
tutkimusotetta.
Norjalainen jatko-opiskelija Ida Seljeseth esitteli
työpajassa väitöskirjatutkimustaan, jossa hän tutkii selkeän kielen ja
demokratian suhdetta. Hän on huomannut, että ainakaan Norjassa ei ole kunnolla
määritelty, mikä kielen selkeyttämisen tarkoitus on ja mitä sillä lopulta tavoitellaan.
Keskustelematta on Seljesethin mukaan sekin, mitä tekstillä
yleensä tarkoitetaan ja miten kielen ja tekstien avulla edistetään demokratiaa.
Hän kysyi poleemisesti, voiko olla niin, että kielen selkeyttäminen tekee
tekstien tulkitsemisesta niin helppoa, että kansalaisten osallisuus, kriittinen
suhtautuminen ja siten myös demokratia kärsivät.
Kotuksen virka- ja EU-kielen huoltaja Aino Piehl pohti
esityksessään kielen selkeyttämisen esteitä ja sellaisia virkakielityön
alueita, joita on tutkittu vielä liian vähän. Paljon keskustelua herättivät
erityisesti (puoli)automatisoitu tekstin tuottaminen ja mallipohjat, joita isot
virastot käyttävät massatekstien kirjoittamisessa. Tällaisia tekstejä ja
tekstien tuottamisprosesseja on tutkittu hyvin vähän, mutta esimerkiksi Kotus
on ollut mukana muokkaamassa ja selkeyttämässä mallitekstejä eri virastoissa.
Toinen tärkeä mutta vielä varsin tutkimaton alue kielen
selkeyttämisen ja tekstien käyttämisen näkökulmasta on tekstin sävy. Sävyllä
tarkoitetaan niitä kielellisiä keinoja, joiden avulla tekstissä ilmaistaan
kohteliaisuutta ja otetaan lukija huomioon. Tekstin ymmärrettävyyden
näkökulmasta jopa sisältöä tärkeämpänä voidaan pitää sitä, miten asia esitetään.
Työpajan lopuksi Karen Schriver ja Catharina Nyström Höög vetivät yhteen päivän pohdintoja. Virkakielityöltä toivottiin jatkossa virkakielitoimijoiden ja tekstien lukijoiden kohtaamista. Tutkimuksen näkökulmasta olisi tärkeää ottaa huomioon tekstien, käytänteiden, tilanteiden ja tekstien lukijoiden moninaisuus.
Teksti: Marianne Laaksonen