Joku puhuu minussa
Voisiko jousella ampumisen taitoa verrata kielen opiskeluun?
Kieltä koskeva ajattelu tuppaa olemaan kliseistä. Yksi sitkeähenkisimmistä on käsitys kielen rappeutumisesta.
Painetusta nykyrunoudesta riimiä saa etsimällä etsiä. Miksi lauluissa se silti näyttää olevan paikoin jopa elinehto?