Proosa kuolee pystyyn
Viime vuosikymmeninä proosakirjallisuus on kuihtunut kirjallisuuden purkkapopiksi joka viihdyttää muttei sykähdytä.
Viime vuosikymmeninä proosakirjallisuus on kuihtunut kirjallisuuden purkkapopiksi joka viihdyttää muttei sykähdytä.
Voidaanko karhuilla pelotella kohta melkein jokaisessa Suomen kunnassa?
Onko ihme, että kunnallispolitiikka ei kiinnosta? Onko ihme, että yhteiskunnallinen keskustelu on laimeaa, kun sitä on käytävä kielellä, jota ei osaa.